Mitä pilvipalvelun hallinta ja ylläpito vaativat yritykseltä – ja kumppanilta?

Pilvipalveluissa asioita voi toteuttaa monella tavalla, ja kaiken lisäksi ne kehittyvät ja muuttuvat nopeasti. Siksi on tärkeää, että joko omassa yrityksessä tai luotettavalla kumppanilla on pilviympäristöt tunteva ja jatkuvasti osaamista ylläpitävä tiimi tai toiminto (Cloud Center of Excellence). Mitä kaikkea pilvipalvelun hallinnassa ja ylläpidossa pitää ottaa huomioon ja milloin kannattaa kääntyä kumppanin puoleen?

Sovelluskehitys, data- ja analytiikkaratkaisut ja vaikkapa verkkokaupat toteutetaan jo pääosin pilvialustojen päälle. Liiketoimintadatan rikastaminen niin ulkoisilla kuin sisäisillä tietolähteillä ja tämän datan jalostaminen informaatioksi tuottaa arvoa ja uutta liiketoimintaa.

Mitä helpompi käyttäjälle informaatiota tuottava järjestelmä on, sen mutkikkaampi usein sen alla oleva tietolähteiden jäävuori on. Pilviosaamista tarvitaan jokaisessa tasossa.

Pilvipalvelun hallinnassa ja ylläpidossa yrityksen pitäisi huolehtia, että:

• pilveistämiseen on tehty strategia ja toimintamallit (Foundations), jotka huomioivat, miten hallintamalli (Governance) on hoidettu
• tukena on sopivat kumppanit sekä vastuut heidän kanssaan jakautuvat selkeästi
• sovelluskehittäjille on selkeät ohjeet pilvessä käytettävistä rajapinnoista ja työkaluista
• uusia sovelluksia kehittäessä pilviarkkitehti on mukana, jotta optimointi on huomioitu alusta alkaen
• turvallisuus- ja tietosuojaperiaatteet on määritelty
• pilvikapasiteettia hankittaessa myös välttämättömät hallintapalvelut, kuten kuluraportoinnit ja tilienhallintapalvelut, ovat tarjolla. Myös toimittajan intressit jatkuvaan optimointiin on hyvä huomioida

Mitä osaamista kannattaa olla itsellä, mitä hankkia kumppanilta?

Pilveistäminen voi johtaa joko kaaokseen tai hallittuun, ketterään arvon tuottoon. Millaista osaamista tarvitaan, jotta tilanne pysyy hallinnassa ja kokonaisuus kehittyy oikein? Millaisissa asioissa kumppanista on eniten hyötyä?

Suosittelemme, että asiakkaidemme on tärkeää pitää itsellä ainakin pilvitekniikan perusteet osaavaa henkilöstöä. He pystyvät tukemaan liiketoimintoja, seuraamaan yhtenäisten toimintamallien toimivuutta sekä vastaamaan sovelluksista ja niiden hankkimisesta. Näin säästytään päällekkäiseltä työltä ja hyödynnetään pilven mahdollisuudet oikeaoppisesti ja turvallisesti.

Pilvistrategian ja pilvitoimintamallien (Foundation) laatimisessa kannattaa ehdottomasti hyödyntää kokenutta pilvikumppania: kyse on usein jo valmiiden käytäntöjen hyödyntämisestä, jotka kumppanin pilviarkkitehdit ja neuvonantajat tuntevat.

Koska pilviosaaminen on moninaista, yksittäinen henkilö harvoin pystyy olemaan syväosaaja kaikilla pilven osa-alueilla. Siksi jatkuvaluonteisten sopimusten tekeminen luotettavan kumppanin kanssa on järkevää. Tällöin kumppanin osaaminen on koko ajan käytettävissä ja vältetään tilanteet, joissa yksittäistä henkilöä etsitään pysähtyneen kehitysprojektin tai sprintin käyttöön.

Ns. Center of Excellence -lähestymistapa on yleistynyt asiakkaiden omissa organisaatioissa osana pilven hallintamallia. Toisaalta tuota toimintoa on palvelumuotoisesti ostettu joko täydentämään omaa osaamista tai ulkoistettu toiminto kokonaan pilviosaamiseen erikoistuneille integraattori-yrityksille.

Pilviosaamista koulutetaan paljon tällä hetkellä, mutta pidemmän kokemuksen vaativa arkkitehtiosaaminen on toistaiseksi erittäin kilpailtua. Kokemus on valttia. Siksi paras tapa saada arkkitehtiosaamista käyttöön on usein kumppanien kautta.

Lue myös: Siirryttiin pilveen - missä kustannussäästöt?

Mitä ottaa huomioon pilvistrategiassa?

Pilvistrategiaa kannattaa miettiä sovellusten ja pilven elinkaarta ajatellen. Pilvipalveluiden hinnoittelut ja saatavat palvelut muuttuvat jatkuvasti. Voi olla, että parin vuoden päästä toinen tarjoaja tuo liiketoimintasovellukselle edullisemman tai tehokkaamman alustamahdollisuuden, ja siksi olisi hyvä lähestyä palveluita mahdollisuuksien mukaan ns. XaaS-ajatuksella, jolloin kaikki palvelutasot tai komponentit ovat vaihdettavissa tarpeen mukaan – myös pilvialustatoimittaja.

Tyypillistä pilvikehittämisessä on myös siirtyä mikropalveluiden hyödyntämiseen. Erityyppisten palveluiden tai sovellusten hajauttaminen eri pilviympäristöjen kesken voi olla järkevää, sillä pilvialustoilla on kullakin omat vahvuutensa.

Kontittaminen on tällä hetkellä varsin yleinen tapa viedä sovellusympäristöjä pilveen. Kontittaminen yleisesti käytetyllä Kubernetes-tekniikalla mahdollistaa myös ympäristön siirtämisen eri pilvialustojen välillä mukaan lukien pilviratkaisu, joka on toteutettu omaan tai vuokrakonesaliin. Kubernetes on alun perin Googlen kehittämä tekniikka, joka on avattu avoimeksi teknologiaksi ja sitä tuetaan laajasti.

Monipilviosaaminen on hyvä olla saatavissa vähintään liiketoimintaa tuntevalta pilvikumppanilta. Samoin tarpeellista on hybridipilveen liittyvä kyvykkyys: kaikkia järjestelmiä, joilla on vielä vuosia elinkaarta, ei ole järkevä viedä pilveen tai ainakin matkalla on useita vaiheita. Tällöin osittain pilvessä, osittain konesalissa sijaitsevien järjestelmien, datan ja integraatioiden välillä on riippuvuuksia. Hybridiratkaisuissa tietoliikenne ja turvallisuuskysymykset ovat erityishuomiota vaativa haaste.

Case: Pilven hallinta ja ylläpito yhdenmukaiseksi

Esimerkki avaa, millaisia haasteita pilvimatkalla voi tulla vastaan ja kuinka niitä voi taklata.

Asiakasympäristössä oli useita Azure-tilejä, jotka eri liiketoiminnoissa oli ketterästi rakennettu parin kolmen vuoden aikana. Pilvialustoihin oltiin päädytty sovellusprojekteissa, ja yhtenäisiä käytäntöjä ja ohjeistuksia ei vielä silloin yrityksessä ollut.

Pilviosaamiset tulivat osin yrityksen omilta osaajilta ja eri sovelluskehitysyrityksiltä, joiden fokus oli sovelluksen toimittamisessa. Kun yrityksen CDO ja CIO alkoivat nähdä riskin, käynnistettiin ns. Cloud Foundation -määrittely, jossa nuo ohjeistukset koottiin. Näin sovelluskehitys tehtiin helpommaksi ja selkeämmäksi.

Tässä yhteydessä myös huomattiin, että yrityksen pilvitilejä oli useita, ja niitä oli avattu jopa henkilökohtaisilla luottokorteilla sekä kululaskuperiaatteella. Samalla havaittiin, että pilviympäristöjä oli perinteiseen tapaan mitoitettu huippukuorman mukaisesti – käytetty siis pilveä kuin perinteistä konesalia. Pienellä arkkitehtityöpanoksella saatiin automatisoitua ympäristön kasvattaminen, kun huippukuormia tarvittiin, ja pienentäminen, kun käyttö oli vähäisempää. Pilvi on ”maksa käytön mukaan”-olio.

Pilven kulujen hallinta toteutettiin sovellusvastaaville tuotettavin yksinkertaisin automaattisin raportein ja näkymin, jotka kertoivat varatusta kuormasta vs. käytössä olevasta todellisesta kuormasta. Asiakkaan hyödyt syntyivät sekä välittömästä kulusäästöstä, joka tässä tapauksessa oli merkittävä, että jatkuvasta mahdollisuudesta seurata järjestelmän käyttöä ja kulua sovellusomistajan näkökulmasta.

Välitöntä arvoa saatiin myös riskien minimoimisesta esim. tilanteessa, jossa tilin avannut henkilö poistuu talosta, tai vaikkapa yksityinen luottokortti suljetaan ja sovellusalusta sulkeutuu hallitsemattomasti. Tilien yhdistämisessä myös volyymietuihin tuli mahdollisuus.