MythBusters: Pidättelevätkö nämä kuusi low-code-myyttiä sinunkin organisaatiosi digiloikkaa?

Tietoisuus ja kiinnostus low-code/no-codea eli vähäkoodisia ratkaisuja kohtaan on markkinassa kovassa nosteessa. Miksi monessa organisaatiossa kuitenkin jäädään asiassa lähtökuoppiin?

Organisaatioiden kynnys low-code-kokeiluihin pitäisi olla todella matala, ja kuten aiemmassa blogissani kuvasin, ovat käyttöoikeudetkin monessa organisaatiossa jo hankittuna. Monesti asian päällimmäisenä jarruna on pelko siitä, että low-code-ympäristössä ”kuka vain pystyy tekemään mitä tahansa, joku tuhoaa tietoa ja toinen levittelee sitä hallitsemattomasti”. 

Keräsin tämän ja viisi muuta low-code-myyttiä alla olevaan taulukkoon. Katsotaan, tuleeko niistä ainakin osa murskattua. Näkökulmana alla on erityisesti Microsoftin teknologia ja low-code-alusta Microsoft Power Platform.

#1 BUSTED: Kansalaiskehittäjien ratkaisuista ei voi puhua samana päivänä tietoturvallisuuden kanssa 

Tiedon hallinta on suurin low-code-peikko, joka erityisesti tietohallintoa edustavissa mielissä nostaa tumman tomupilven. Aihe on kuitenkin otettavissa haltuun jopa melko yksinkertaisilla toimenpiteillä.

Uskallan väittää, että puhuttaessa Microsoft Power Platformin työkaluista löytyy jokaisen yrityksen IT-osastolta kavereita, jotka ymmärtävät alustan tietoturva-asioista vähintäänkin perusteet. Power Platform on yksi komponenttialusta Microsoftin pilvipalveluissa ja siihen pätee samat säännöt kuin muihinkin. Tietoturva lähtee koko yrityksen alustan tietoturva-asetuksista, joten jos yrityksessä jo käytetään vaikkapa Office-työkaluja kuten Outlookia tai Sharepointia, on tietoturva jo osittain käytössä. Jos käytössä on Azure-pilvialustan palveluita kuten Active Directoryn käyttäjähallinta, on elementtejä turvalliseen Power Platform -käyttöön kasassa jo hyvinkin, joskin jotain uuttakin on vielä luvassa.

Power Platformilla ratkaisut rakennetaan ympäristöihin – samoihin, missä jo esimerkiksi Sharepoint-sivustot asuvat. Ympäristöt ovat käyttäjähallinnan ohella peruslähtökohta tietojen turvaamiselle. Jos ympäristöjen hallinta ei ole tuttua, kannattaa niihin tutustua pikaisesti tai pyytää asiantuntija avuksi.

Hallinnan perusasiat eivät siis maksa kuin vähän aikaa omalta IT-väeltä. Vaihtoehtoisesti hallintamallit voi ostaa palveluna osaavalta kumppanilta ja saada asiat haltuun kenties vieläkin nopeammin.

#2 BUSTED: Vain gurut kelpaavat kansalaiskehittäjiksi

Kansalaiskehittäjä on uusi termi ”varjo-IT:lle”. Toki sillä erotuksella, että jo kirosanaksi muodostuneen varjo-IT:n kehitys tapahtuu siellä harmaalla, näkymättömällä ja hallitsemattomalla alueella, josta sovelluksia tai ratkaisuja ilmestyy ihan tietohallinnon pyytämättä. Kansalaiskehittäjät puolestaan ovat kiinnostuneita kehittäjiä, joilla taitoa voi olla enemmän tai vähemmän, mutta polte on kova ja ymmärrys organisaation toiminnasta rautainen. Jos on paloa kehittämiseen ja osaa vaikka hyvin käyttää Exceliä niin no-code/low-code kehittäminen onnistuu ihan omin avuinkin.

Kansalaiskehittäjät tekevät kehitystyötä ja testaamista itsenäisesti – tai sitten IT:n asettamien rajojen puitteissa, mieluiten vielä heiltä apua saaden. Miksi tätä joukkoa ei käytettäisi hyväksi?

Monesti kansalaiskehittäjien innostus häviää, kun heitä ei osata tukea oikeilla tavoilla. Tähänkin on ratkaisu: fuusiotiimit, joista kollega kesällä ansiokkaasti kirjoittelikin. Laitetaan kansalaiskehittäjät ja joko omat tai teknologiakumppanin ammattikoodarit samaan tiimiin. Ohjattuna yhteistyönä tämä tuo nopeasti tuloksia ja toimivia ratkaisuja.

#3 BUSTED: Low-code sopii vain pikkukikkuloiden kliksutteluun

Digialla olemme toteuttaneet asiakkaillemme Microsoft Power Platform -alustalle lukemattomia bisneskriittisiä ratkaisuja, jotka ovat kaikkea muuta kuin pieniä softakikkuloita. Suurelle B2B-toimijalle rakensimme esimerkiksi myynnin työkalupakin, jossa peräti 54 low-code-automaatiota helpotti myyjien päivittäistä työtä, suoraviivaisti myyntiprosessia, yhtenäisti asiakkaiden saamien tarjousten laatutason ja vähensi virheitä.

Asiakkaamme Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri puolestaan kertoo kunnianhimoiseksi tavoitteekseen, että sen työntekijöillä on tulevaisuudessa käytössä vain kaksi käyttöliittymää: missä tahansa laitteessa toimiva työpöytä, jossa on kaikki potilaskuljetustilauksista henkilöstöhallinnon palveluihin ja tuon työpöydän lisäksi ainoastaan potilastietojärjestelmä. Tätä yhtenäistä terveydenhuollon ammattilaisten työpöytää KHSHP rakentaa Microsoftin Power Platform -työvälineillä.

Power Platform soveltuu siis alustana niin pienien kuin isojenkin organisaatioiden ratkaisuihin aina bisneskriittisiin järjestelmiin saakka, kunhan kansalaiskehittäminen ja sovellusten rakentaminen otetaan varhaisessa vaiheessa haltuun ja kehitystyötä tehdään suunnitelmallisesti ja järkevästi.

#4 BUSTED: Low-code-työkalut sopivat ainoastaan kansalaiskehittäjille

Esimerkiksi Microsoftin Power Platform on rakennettu jatkumoksi Microsoft Azuren kehitystyökaluihin. Ammattikoodarit voivat siis saumattomasti hyödyntää low-code-välineitä sovellusten, automaatioiden, chatbottien ja web-sivujen rakentamiseen silloin, kun se on järkevää. Kun taas tarvitaan todella monimutkaista logiikkaa tai integraatioita, voi suoraviivaisesti siirtyä tekemään näitä Azuren työkaluilla.

#5 BUSTED: Low-code-maailmassa olet toimittajaloukussa

Sitooko low-code-työkaluilla kuten Microsoft Power Platformilla tehty ratkaisu asiakkaan toimittajaan? Tämä myytti on helppo kumota, sillä mikäli vaihtoehtona on ostaa jonkun toimittajan alusta asti koodaama ratkaisu, on sovelluksen haltuun ottaminen toiselle toimijalle tällöin vielä paljon vaikeampaa. Tilanne on sama silloinkin, jos markkinoilta valitaan valmistuote, jonka sielunmaiseman vain ratkaisun koodannut tekijä tuntee.

Low-code-markkinaan tulee Suomessakin jatkuvasti uusia tekijöitä, ja ainakin me Digialla toivotamme uudet kilpailijat lämpimästi tervetulleiksi. Toisten rakentamien ratkaisujen haltuunottoon on uudella teknologiakumppanilla kuitenkin tietysti aina jonkinlainen kynnys, vaikka käytetty alusta ja työkalut olisivatkin tuttuja. Parhaiten tämän haasteen taklaa kaukaa viisas asiakasorganisaatio kouluttamalla omat kansalaiskehittäjät, jotka tuntevat esimerkiksi teknologiakumppanin kanssa fuusiotiimissä yhdessä kehitetyt ratkaisut.

#6 BUSTED: Low-code-kehittäminen maksaa maltaita

Esimerkiksi Microsoft Power Platformissa perusratkaisuja automaatioihin ja sovelluksiin tai vaikka chatbotteihin voi rakentaa pelkästään useimmissa organisaatioissa jo käytössä olevilla Office-lisenssillä. Edistyneemmät sovellukset ja ratkaisut toki vaativat omat Power Platform -käyttöoikeudet, mutta nämäkään eivät edellytä mittavia investointeja, varsinkaan alkuvaiheessa, kun alustan mahdollisuuksia vasta kokeillaan.

Mitä vielä odotellaan?

Kuusi kuudesta low-code-myytistä tuli siis edellä murskattua. Ehkäpä näiden jälkeen olisi sopiva tilaisuus lähteä perkaamaan, voisiko low-code-välineillä sittenkin toteuttaa myös teidän organisaatiossanne sen ketterän digiloikan, josta kaikki puhuvat? Jätäthän yhteystietosi täällä, niin keskustellaan tarkemmin.

Digian Low-code-lähettiläät-blogisarjassa avaamme matalakoodisen eli low-code-kehittämisen mahdollisuuksia liiketoiminnan digitalisoimiseen. Blogeissa joukko eritaustaisia Digian asiantuntijoita kuvaa omia kokemuksiaan siitä, kuinka parempaa digiarkea rakennetaan low-code-työkaluilla aiempaa ketterämmin ja monenlaisten ihmisten yhteistyönä. Löydät kaikki Low-code-lähettiläiden tekstit täältä.