Senior Trainee: Niko Kortelainen — jo 20 vuotta digialaisuutta takana
Niko on Digialla työskennellessä päässyt näkemään yrityksen vahvan kasvun, mutta vuosien varrelle on myös mahtunut muutoksia ja myllerrystä niin organisaation, työtehtävien kuin oman yksityiselämän saralla. Senior Trainee -blogisarjassa digialaiset kertovat omasta urastaan sekä syistään työskennellä Digialla. Tällä kertaa saamme tutustua tarkemmin Nikon ajatuksiin digialaisuudesta, ja mikä on pitänyt hänet Digialla niin pitkän ajan.
Niko Kortelainen on 43-vuotias informaatioteknologian insinööri, jonka ura it-alalla alkoi opintojen ohella parikymmentä vuotta sitten. Digialle hän päätyi aikanaan yritysoston kautta. Hän työskentelee Digialla Secure and Scalable Solutions -yksikössä Senior Software Specialistina. Niko kuvailee itseään ohjelmoijaksi, vaikka kilometrien karttuessa vastuita on tullut myös niin myynnin tuesta, rekrytoinnista, suunnittelusta kuin määrittelystä, ”Mutta olen kyllä täysiverinen ohjelmoija ja tykkään siitä hommasta eniten”, Niko kuittaa naurahtaen.
Vuosien varrella matka Digian mukana on ollut välillä jopa vuoristoratamaista. Siihen on liittynyt niin nousuja kuin laskuja, kuten kaikkiin pitkäkestoisiin matkoihin. Nikosta tuntuu kuitenkin, että tällä hetkellä Digia on menossa oikeaan suuntaan. Yritys on luonut itseään uudelleen vuosien varrella ja etenee kohti seuraavaa tasoa. ”Esimerkiksi viimeiset 5–7 vuotta on mielestäni ollut ihan loistavaan suuntaan menemistä”, Niko toteaa.
Byrokratia ja hierarkiat ovat menneisyyttä. Tervetuloa moderni johtaminen ja inhimillisyys
Digia on Nikon mukaan vuosien aikana kehittynyt inhimillisemmäksi. Useita vuosia sitten johtamiskulttuurissa on voinut näkyä vielä vanhanaikainen, hierarkkinen ajattelu esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä. Tämä on jäänyt menneisyyteen. ”Nykyään on todella hyvä suhde esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä. Ainakin oman kokemuksen mukaan”, Niko kertoo. ”Ihan eri lailla panostetaan nykyään työssä jaksamiseen. Nyt selvästi on nähtävillä proaktiivista seurantaan sen suhteen, ettei tehdä liikaa töitä ja pystytään irrottautumaan myös siitä työelämästä oikeasti ja palautumaan”, hän lisää. Niko kokee, että Digialla ymmärretään, että ihmiset ja heidän jaksamisensa on yrityksen suuri voimavara.
Pitkän aikavälin muutos on näkynyt myös niin, että aikoinaan Digia pyöri hyvin vahvasti yksittäisen, merkittävän asiakkuuden ympärillä. ”On hienoa, että on paljon kumppanuuksia ja erilaisia asiakkuuksia. Se tuo tietynlaista turvaa myös siihen, että kaikki kivet ei ole yhdessä säkissä odottamassa, jos kävisi jotain. Samalla se tuo myös paljon kokemusta ja osaamista organisaatioon, kun saadaan tehtyä projekteja erilaisille asiakkuuksille”, Niko pohtii asiaa.
Digian koko tuo uramahdollisuuksia ja vakautta
Nikon mielestä Digia on sopivan kokoinen yritys. Vaikka Digia on jo isohko it-talo, täällä on vielä melko kevyt rakenne ja ketterä tapa toimia. ”Olemme riittävän iso, jotta voimme tarjota isoillekin asiakkuuksille pitkäaikaisia palveluita, mikä mahdollistaa työntekijöille sen, että pystyy halutessaan keskittymään johonkin tiettyyn alueeseen pidemmäksi aikaa”, Niko selittää. Digialta löytyy asiakasprojekteja, jotka eivät ole vain 1–2 vuoden mittaisia täsmäiskuja vaan lisäksi pitkäkestoisia projekteja, joissa tekijät pääsevät kehittymään syväosaajiksi.
Parempi, että pysyy mieli virkeänä ja löytää sellaista tekemistä, josta nauttii
Digian kokoluokka tarjoaa työntekijöille myös eri tavalla mahdollisuuksia oman uran ja osaamisen kehittämiseen. ”Täällä ymmärretään esimerkiksi työnkierron päälle. Sitten kun tuntuu, että nyt haluaisi tehdä jotain muuta, niin se on täysin mahdollista ja tämänkokoisessa yrityksessä alkaa olemaan niitä mahdollisuuksia aika paljon”, Niko, joka on myös itse testannut työnkiertoa, kertoo. Työnkierto mahdollistaa sen, että digialainen voi kokeilla jotain uutta, mutta jos se ei tunnukaan sopivalta, niin aina voi testata jotain muuta tai palata entiseen rooliin. ”Parempi, että pysyy mieli virkeänä ja löytää sellaista tekemistä, josta nauttii”, Niko korostaa. Tämä edesauttaa viihtymistä pitkään yrityksessä.
Yrityksen koko tuo myös tietynlaista turvaa ja vakautta. ”Jos on pienessä start upissa mukana, niin siinä on aina se vaara, että se saattaa päättyä hyvinkin äkkiä. Isot riskit, isot voitot”, Niko pohtii. Kun asiakaskunta on laaja ja yhtiö vakaalla pohjalla, pienet laineet eivät laivaa heiluta ja ei tarvitse pelätä onko työpaikka vielä ensi viikolla olemassa. Myös suomalainen omistuspohja on Nikon mielestä etu. ”Se tuo tietynlaista voimaa tekemiseen, kun päätökset tulee lähempää kuin jostain tuolta Atlantin toiselta puolelta.”
Olen itse käynyt burn outin partaalla aikanaan, joten arvostan todella paljon sitä, että työhyvinvointiin ja jaksamiseen panostetaan
Leivän ja sirkushuvien sijaan hyvinvointia ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa
Nuorena, kun elettiin it-alan kulta-aikaa, Niko jaksoi paahtaa töitä yötä päivää ja bilettääkin vielä ehti kaiken ohessa. Silloin ei tullut mieleenkään, että liiallinen töiden tekeminen ja itsensä kuormittaminen voisi olla ongelmallista. Elettiin vain siinä hetkessä. Nykyään Niko arvostaa enemmän sitä, että työnantaja välittää työntekijöistään ja heidän jaksamisestaan, kuin siitä, että toimistolla olisi jatkuvasti tarjolla leipää ja erilaisia sirkushuveja. ”Olen itse käynyt burn outin partaalla aikanaan, joten arvostan todella paljon sitä, että työhyvinvointiin ja jaksamiseen panostetaan. Ja ennen kaikkea työnantajan puoleltakin tartutaan siihen, jos huomataan, että nyt menee liian lujaa”, hän kertoo.
Nikon prioriteetit elämässä ovat ajan kuluessa muuttuneet muutenkin. Ensimmäistä kertaa melkein 20 vuoden työelämässä olon aikana hänen tuli pidettyä pidempi tauko vanhempainvapaan muodossa. Vanhempainvapaa oli loistava mahdollisuus irrottautua täysin työelämästä ja loikata takaisin lasten, leikkien ja satujen maailmaan. ”Se oli hirveän hyvä kokemus ja mahdollisuus, jota en lapseni kanssa olisi toiste tullut saamaan. Tyttäreni kehittymistä seuratessa ja itsekin 8 kuukautta legoilla leikkiessä sai nollattua aivot ja samalla sai ihan uutta intoa tähän tekemiseen”, Niko muistelee hymyillen tätä aikaa.
Ei ole digialaisen prototyyppiä, mutta yhdistäviä ominaisuuksia löytyy
Nikon mielestä digialaisen prototyyppiä ei sinänsä ole, mutta ihmisiä yhdistää se, että halutaan olla tiedonjakajia ja ymmärretään se, että koko ajan pitää oppia uutta ja ei ole olemassa sellaista gurua, joka tietää jo kaiken. Nykyisessä tiimissä Nikolla on kollegoita hyvin vaihtelevilla taustoilla. ”Hirveästi erilaisia tyyppejä ja osaamista. Löytyy miehiä, naisia, kaikenlaisia. Hyvä läpileikkaus yhteiskunnasta”, Niko virnistää miettiessään omaa yksikköään.
Secure and Scalable Solutions -yksikkö keskittyy räätälitekemiseen ja uusien järjestelmien rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Asiakaskunta on laaja. Siihen kuuluu usein myös julkisen sektorin projekteja sekä turvatekemistä, sillä näillä alueilla harvoin on valmiita ratkaisuja, vaan kaikki pitää luoda alusta. ”Toki meillä hyödynnetään valmisratkaisuja osana järjestelmää, jos sille sopiva paikka löytyy, mutta lähtökohtaisesti toteutetaan järjestelmiä, joille ei ole olemassa valmista ratkaisua”, Niko selittää.
Kun työskennellään turvatekemisen parissa, niin ei välttämättä voida asiakkaasta puhua suoraan tai siitä mitä tarkalleen ottaen projektissa tehdään. Tällaisissa turvatekemisen-projekteissa ei kuitenkaan tehdä mitään erityisen salaisia asioita, välttämättä. Jos tehdään esimerkiksi valtiolle tai sen organisaatioille ratkaisuja, niin turvaluokitus tulee yleensä siitä, että projektin parissa työskentelevillä on mahdollisuus esimerkiksi vahingossa päästä turvaluokiteltuun tietoon käsiksi.
Käytetyt teknologiat turvatekemisessä ovat hyvin samanlaisia kuin muissakin kehitysprojekteissa. Monesti kuitenkin panostetaan kaikenlaisten haavoittuvuuksien tilkitsemiseen, valvotaan enemmän ja pyritään pitämään asioita ajan tasalla. ”Toki kaikissa projekteissa nämä ovat tärkeitä asioita, mutta se intensiteetti millä näihin panostetaan voi olla kuitenkin hieman erilainen turvatekemisessä”, Niko tarkentaa.
Ihmisillä on tarve kertoa miten omasta mielestä asia pitäisi toteuttaa, ei sitä mitä ratkaisulla halutaan saavuttaa
”Kyllä mä olen ohjelmoija. Koodari. Teen koodia, mutta en ainoastaan sitä. Tykkään myös olla valmistelemassa niitä ratkaisuja ja miettimässä miten asioita tehdään", Niko kertoo. "Yhtä lailla tärkeää ja kiinnostavaa on se alkuvaiheen kaivaminen sille todelliselle tarpeelle ja mitä tässä halutaan oikeasti. Ja nimenomaan oikeasti. Ei se mitä siinä paperilla lukee vaan mitä siellä rivien välissä lukee.” hän tarkentaa.
Niko pohtii sitä, miten ihmisillä on jännä tarve kuvata asioita, kuinka ne omasta mielestä pitäisi tehdä, eikä kertoa mitä halutaan ja tarvitaan. Kun kerrotaan mitä todella tarvitaan, ohjelmoija vapautetaan tekemään ratkaisuja tavalla, jota asiakas ei olisi edes ajatellut olevan mahdollista. Työssä haastavaa onkin saavuttaa yhteinen näkemys siitä, mitä ollaan tekemässä. ”Ymmärrätkö mitä halutaan ja ymmärtääkö se haluaja sen mitä hän haluaa”, Niko kiteyttää.
Nikolle parasta työssä on, kun pääsee yhdessä muiden kanssa tekemään töitä ja kirjoittamaan koodia. Koodaus ei välttämättä ole yksinäistä hommaa. ”Se toki voi olla, jos haluaa”, Niko naurahtaa ja jatkaa sitten, ”mutta väittäisin, että jos tehdään laadukasta jälkeä ja sellaista, jota voidaan helposti ylläpitää, niin se vaatii sen, että siihen osallistuu tiimi kokonaisuudessaan. Vähimmäisvaatimuksena on se, että katselmoidaan koodia jatkuvasti ja noudatetaan yhteisiä käytänteitä. Se tuo turvaa ja on laadullisesti hyvä asia, kun koodia tehdään yhdessä.” Ja onhan se kivempaakin.
”Lopetan siinä vaiheessa, kun en enää voi oppia mitään uutta.”
Nikoa työssä motivoi uuden oppiminen. Jatkuva oppiminen on osa työtä, varsinkin räätälitekemisessä. ”Itse lopetan siinä vaiheessa, kun koen, että en enää voi oppia mitään uutta.”, hän toteaa. Työ on hyvin vaihtelevaa ja ei voi tietää millaisia ongelmia sitä kyseisenä päivänä tulee ratkottavaksi. ”En tykkää yhtään toisteisesta hommasta, koska sitä varten löytyy automaatio. Jos toistoa on paljon, niin silloin pystytään automatisoimaan ja sitä ei tarvitse tehdä itse useampaan kertaan”, Niko kuvailee.
Niko on pitänyt siitä, että hänen projektinsa Digialla ovat olleet pitkäkestoisia. On omanlaisensa kokemus, kun pääsee työstämään projektia 5 tai 6 vuoden ajan. Silloin työ ei ole sitä, että tuotetaan nopeasti jotain ja siirrytään sitten kohti seuraavaa projektia, vaan mukaan tulee esimerkiksi ylläpitotyö ja asiakastukitehtävät. Tällöin pääsee näkemään kuinka itse suunniteltu ja toteutettu kokonaisuus käytännössä toimii. Näin oppii myös paremmin millaisia sudenkuoppia voi seuraavassa projektissa pyrkiä välttämään ja ymmärrys järjestelmästä on ihan eri tasolla. Vaikka kyseessä on pitkäkestoinen projekti, niin kuitenkin aina tehdään myös uutta ja tuote kehittyy jatkuvasti, joten ei tarvitse pelätä kyllästymistä.
Monta syytä tulla Digialle
”Jos arvostaa sitä, että on omaa vapaa-aikaa ja siihen panostetaan, että voit käyttää sitä omaa vapaa-aikaa ja työpäivät pidetään työpäivinä, vakaampaa meininkiä ja se että sinulla on sitä valinnan mahdollisuutta toimia useissa eri yksiköissä ja teknologioiden kanssa ja sitten sulla on aivan valtavan, mielettömän hieno joukko tukemassa sua siinä matkalla, jos tarvii, silloin Digia varmasti on ihan siellä kärkipäässä”, Niko listaa.
Digialla on myös kattavat työsuhde-edut. Niistä Niko nostaa esille esimerkiksi harvinaisemman edun, hammashoidon. ”Se ei ole ehkä rahallisesti iso asia, mutta henkisesti se on”, hän toteaa. Harvassa ovat ne ihmiset, jotka nauttivat hammaslääkärissä käynnistä ja sen ilon maksamisesta, ”Kun on mahdollisuus käydä vuosittain tekemässä tarkistukset ja perushuollot työnantajan piikkiin, niin sitä tulee käytettyä.”
Niko kehottaa työnhakijoita miettimään sitä mitä oikeasti haluavat tehdä, ja mitkä ovat omaa sydäntä lähellä olevia asioita. Se takaa sen, että kiinnostus työhön pysyy yllä sen sijaan, että juoksisi vain palkan tai etujen perässä, ne kuitenkin ylläpitävät motivaatiota vain tiettyyn pisteeseen asti. ”Kun löydät sen mikä tuntuu siltä, että tää on mun juttu, niin sillä eteenpäin. Jos se juttu löytyy Digialta, niin tämä on oikein hyvä valinta, tervetuloa. Mutta toki jos se löytyy jostain muualta niin tietenkin kannattaa mennä sinne”, Niko tarkentaa.
Nikon oma juttu on, että pääsee oppimaan uutta koko ajan. Vaikeinta ei ole uuden oppiminen vaan vaikeinta on oppiminen pois vanhasta, ja sitä joutuu tekemään koko ajan uuden oppimisen rinnalla. ”maailma muuttuu niin hirveää vauhtia – siinä pitää elää mukana ja koko ajan pysyä siinä aallonharjalla”. Toinen asia on, että pääsee tekemään hyvien tyyppien kanssa tiimissä töitä, ”Ja sitä pääsee tekemään täällä Digialla”, Niko kuittaa loppuun.
Voisiko sinun juttusi löytyä Digialta? Olisitko kiinnostunut Nikon työn kaltaisesta fullstack-kehittäjän roolista? Onneksi olkoon, sillä hänelle haetaan juuri uusia kollegoita kasvumme myötä.
Tutustu myös meidän muihin avoinna oleviin työpaikkoihin.
Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi