FI
SV
EN
Hype tekoälyn ympärillä käy kuumana, mutta tekoäly on vain osa vielä laajempaa vallankumousta, josta käytetään nimitystä hyperautomaatio. Sen hyödyntäminen yleistyy kovalla vauhdilla, kertoo alan pioneeri Olli Ainasvuori. Hän on ollut kehittämässä kansainvälisestikin merkittävää innovaatiota, Digian Smart Automation -automaatio- ja tekoälyalustaa, jolla hyperautomaation saa nopeasti käyttöön.
Tekoälyllä on potentiaalia automatisoida suuri osa nykyisistä tehtävistä – vai onko asia ihan näin? Voitko pyytää vaikkapa ChatGPT:tä lukemaan yrityksen sähköpostiin tulleet tilaukset ja viemään ne tilausjärjestelmään? Siihen eivät tekoälyn kyvyt välttämättä yksin riitä.
Todellisuudessa tekoäly on usein vain osa kokonaisuutta, jota kutsutaan hyperautomaatioksi, kertoo alan suomalainen pioneeri Olli Ainasvuori. Hän on ollut kehittämässä kansainvälisestikin ainutlaatuista hyperautomaation alustaa MOST Digitalin toimitusjohtajana ja yhtenä perustajana. Yhtiö on vuoden ajan toiminut osana ohjelmisto- ja palveluyritys Digiaa.
”Automatisoinnin mahdollisuudet nostetaan uudelle tasolle yhdistelemällä erilaisia automaatiokeinoja.”
– Tehtävien automatisointiin tarvitaan yleensä useita erilaisia teknologioita. Hyperautomaatiolla tarkoitetaan sitä, että automatisoinnin mahdollisuudet nostetaan aivan uudelle tasolle yhdistelemällä erilaisia automaatiokeinoja, hän selittää.
Ainasvuori kertoo, miten hyperautomaatio käytännössä toimii ja miten sitä on alettu hyödyntää suomalaisissa organisaatioissa.
Näin automatisointi nostetaan uudelle tasolle
Hyperautomaation keskeinen edellytys on valita oikea työkalu oikeaan tehtävään.
– Vaikka kirvesmiehellä olisi kuinka hyvä akkuporakone, ei sillä kannata katkoa puupaneeleja vaan käyttää sahaa, kuvailee Ainasvuori.
Hän kertoo, että hieman yllättäen digitaalisen automaation ytimessä on yleensä tarve siirtää tietoa paikasta toiseen. Jos järjestelmissä on tähän sopivat rajapinnat, voidaan käyttää integraatiotyökaluja. Toisaalta esimerkiksi sähköpostitilausten käsittelyyn tarvitaan yleensä ohjelmistorobotiikan ratkaisu, joka osaa hakea tiedot ja viedä ne haluttuun järjestelmään.
Ohjelmistorobotiikkaa voidaan pitää etukäteen opetettuna tekoälynä. Kun automatisoinnin perusta on kunnossa, mukaan voidaan lisätä oppivaa tekoälyä – esimerkiksi generatiivista tekoälyä tai koneoppimista – vaikkapa tulkitsemaan tekstiä tai kuvaa. Usein automatisointi onnistuu hyvin ilman oppivan tekoälyn apua, ja toisaalta ohjelmistorobotiikalla ja integraatiotyökaluilla voidaan kerätä oppivan tekoälyn tarvitsemaa dataa.
”Ohjelmistorobotiikalla voidaan automatisoida tehtäviä erittäin tehokkaasti ja kustannustehokkaasti.”
Automatisoinnin hyödyt voivat olla valtavia. Ainasvuori nostaa esimerkiksi hyvinvointialueiden käyttöön tehdyn ratkaisun, joka osaa poimia vanhojen sote-järjestelmien potilas- ja hoitodatan ja siirtää ne Kelan Kanta-palveluun. Näin on mahdollista luopua jopa sadoista vanhentuneista sote-järjestelmistä ja säästää melkoisia ylläpidon kuluja.
Ainasvuori kertoo, että ohjelmistorobotiikka sai aiemmin monesti huonon maineen. Ensimmäisen sukupolven ratkaisut, joita myytiin prosessi-ihmisten käytettäväksi, automatisoimaan käyttöliittymätasolla yksittäisten työntekijöiden tehtäviä, jäivät usein käyttämättä.
– Eräs asiakkaamme kiitti, että Digia on palauttanut heidän uskonsa ohjelmistorobotiikkaan. Nykyään ohjelmistorobotiikalla voidaan automatisoida tehtäviä erittäin tehokkaasti ja kustannustehokkaasti, Ainasvuori kertoo.
Koneoppiminen ja generatiivinen tekoäly nostavat automatisoinnin mahdollisuudet kuitenkin uudelle tasolle, ja tällaisia ratkaisuja toteutetaan jo. Ainasvuori kertoo, että eräällä suomalaisella yrityksellä oli tarve seurata tuotantolaitoksen tuote-erien määriä, jotta prosessin automaattinen optimointi olisi mahdollista. Ratkaisu löytyi ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn yhdistelmästä, jossa tekoäly tulkitsi kamerakuvasta tuote-erien määrät.
Hyperautomaatiota käytetään Suomessa myös esimerkiksi finanssialalla väärinkäytösten valvonnan automatisointiin. Tämä mahdollistaa paljon aiempaa kattavamman ongelmien ennaltaehkäisyn. Rakennusalalla on voitu automatisoida työntekijöiden hallintaan liittyviä rutiinitehtäviä.
Globaalistikin ainutlaatuinen innovaatio – ”5 vuoden työn olisi saanut kolmessa vartissa”
Ainasvuori on ollut kehittämässä merkittävää suomalaisinnovaatiota, Digia Smart Automation -automaatio- ja tekoälyalustaa.
– Kyseessä on natiivisti hyperautomaatiota varten rakennettu alustapalvelu, joita ei juuri löydy maailmasta. Aivan samanlaista ratkaisua ei ole tullut missään vastaan, hän kertoo.
Tällainen valmis tuotteistettu hyperautomaation alusta on merkittävä asia, sillä se nopeuttaa ja tehostaa huomattavasti automaation rakentamista. Ainasvuori vertaa tilannetta talopaketin ostamiseen sen sijaan, että taloa alettaisiin rakentaa tyhjästä.
– Kun esittelimme eräälle suomalaiselle suuryritykselle automaatioalustaamme, he kertoivat kehittäneensä vastaavaa alustaa jo viisi vuotta. Meiltä sen olisi saanut kolmessa vartissa.
Kun kaikki perustoiminnot ovat alustassa jo valmiina, hankkeissa voidaan keskittyä itse automaation toteuttamiseen tarvittavilla teknologioilla. Ja koska alusta tarjoaa vankan tietoturvan ja yksityisyyden, siinä voi käsitellä arkaluonteista dataa, kuten potilastietoja tai finanssidataa. Tämä ei ole mahdollista monissa tekoälypalveluissa.
”Hyperautomaation mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.”
Hyperautomaation mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, ja Ainasvuoren johtaman Digian yksikön liiketoiminta on noin kaksinkertaistunut vuoden aikana.
– Suomessa on käynnissä paljon kehityshankkeita liittyen ennustamiseen, optimointiin, laadunvarmistukseen ja manuaalisen työn poistamiseen. Monissa tehtävissä tulevaisuus on huikean erilainen, kun automatisoinnin hyödyt saadaan käyttöön, Ainasvuori sanoo.
Lue lisää aiheesta
Kolme konkreettista tapaa, jolla tekoäly mullistaa ERP-järjestelmiä – ”Neuvonantaja”, joka voi pelastaa pulasta >
Ilman tätä kykyä tekoälyn ja digitalisaation kehitys pysähtyy – Nämä neljä integraatiotrendiä muuttavat nyt it-järjestelmiä >