FI
SV
EN
On hämmästyttävää, miten paljon digitalisaatio on muuttanut bisnestä vain muutamassa vuodessa. Jos yritys haluaa pysyä kiihtyvän tekoäly- ja digitalisaatiomurroksen tasalla, tarvitaan tiettyjä kriittisen tärkeitä kyvykkyyksiä. Alan markkinajohtajan Digian Mikko Hakola kertoo, mitä yrityksissä nyt tapahtuu ja mitkä neljä integraatiotrendiä muuttavat sekä teknologiaa että tekemisen tapaa.
Moni perinteinenkin ala on kuin varkain kokenut liiketoimintamallinsa vallankumouksen. Kuvaava esimerkki on moderni ravintola- tai kahvilaketju. Samalla kun tilauksia tehdään perinteisesti tiskillä, vierestä haetaan mobiilisovelluksella tehtyjä ennakkotilauksia – ja eri ruokatilaussovellusten lähetit hakevat annoksia jatkuvana virtana. Ravintolasta on tullut osa monien yritysten digitaalista ekosysteemiä.
Sama kehitys näkyy toimialalla toisensa jälkeen. Kaupan alalla reaaliaikaisen asiakasdatan hyödyntämisestä asiakaskokemuksen parantamiseen on tullut uusi normaali. Pankit avaavat omia järjestelmiään uudenlaisille FinTech-palveluille. Teollisuuden laitevalmistajat tarjoavat reaaliaikaista dataa huollon tarpeisiin ja pysäköintihalleissa hyödynnetään automatisoituja parkkisovelluksia. Miten kävisi yritysten liikevaihdolle, jos yhtäkkiä palattaisiin perinteiseen maailmaan? Käyttäjien vaatimukset myös julkishallinnon digitaalisia palveluita kohtaan ovat kasvaneet.
”Muutosvauhti on ollut viimeiset viisi vuotta aika kova, ja se kiihtyy koko ajan. Ekosysteemit ovat nykyään todella tärkeitä. Aiemmin bisnestä digitalisoitiin yksin. Nyt sitä tehdään yhdessä toisten kanssa”, kertoo it-palveluyhtiö Digian integraatioliiketoiminnasta vastaava johtaja Mikko Hakola.
”Aiemmin bisnestä digitalisoitiin yksin. Nyt sitä tehdään yhdessä toisten kanssa.”
Hakolalla on poikkeuksellisen laaja näköala yritysten tilanteeseen. Digia on Suomen suurin ja Pohjoismaiden suurimpia integraatioiden tekijöitä, ja Hakola seuraa noin 140 asiakkaan yli 400:aa hanketta. Hän kertoo, että yrityksillä on käynnissä paljon digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä toiminnan tehostamiseen ja automatisointiin tähtääviä projekteja, ja integraatioilla on niissä keskeinen merkitys.
”Jos datan jakamiseen ja tietovirtojen hallintaan ei ole tarvittavia kyvykkyyksiä, siitä tulee helposti este digitalisaation kehittämiselle”, Hakola toteaa. Asian merkitys kasvaa entisestään, kun tekoälyn käyttö yleistyy.
Miten yritykset ja CIO:t voivat varmistaa, että yritys pysyy kehityksen mukana? Hakola kertoo neljästä tämän hetken merkittävimmästä integraatiotrendistä.
1. Tiedon pitää liikkua reaaliaikaisesti – ja se vaatii uutta teknologiaa
Kun asiakas ajaa pysäköintihalliin, parkkisovelluksen pitää saada puomi nousemaan heti. Kun mobiilisovelluksella tilataan erikoiskahvi, sen pitää olla noudettavissa viiden minuutin päästä. Ja kun asiakas tilaa verkkokaupasta ja varastosaldo laskee alle tavoitetason, tiedon siitä on mentävä heti logistiikkaketjuun asti. Kaikki odottavat nykyään reaaliaikaisuutta digitaalisissa ratkaisuissa, mutta sen toteuttaminen teknisesti ei ole aivan yksinkertaista.
Integraatioissa yleistyykin niin kutsuttu tapahtumapohjainen viestinvälitys (Event Streaming), jossa tapahtumat siirtyvät järjestelmien välillä sitä mukaa, kun dataan tulee muutoksia.
”Kun esimerkiksi asiakas ostaa verkko- tai kivijalkakaupassa, reaaliaikainen tieto siitä voi kulkea striimauspalvelun kautta heti kymmeniin eri paikkoihin. Tällaisen reaaliaikaisuuden rakentaminen yleistyy nyt vauhdilla Pohjoismaiden markkinoilla”, Hakola kertoo.
Bisneshyödyt voivat olla merkittäviä. Yrityksen reaktionopeus kasvaa, asiakaspalvelu paranee ja yritykselle avautuu mahdollisuus kehittää uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja.
2. Koko integraatioiden tekemisen tapa on murroksessa
Aiemmin integraatioita tekivät pelkästään siihen keskittyvät erityisasiantuntijat. Yrityksissä oli usein tätä varten osaajakeskus, joka sisälsi sekä omaa että kumppaneilta hankittua osaamista. Digitalisaatio laukkaa nyt kuitenkin sellaista vauhtia, että työtä kannattaa osaajakeskuksen lisäksi hajauttaa sovelluskehitystiimeille.
”Tämä on viimeisen kahden vuoden aikana alkanut yleistyä vauhdilla. Työn hajauttaminen on kuitenkin iso muutos ja toimintamallina haastavampi”, Hakola kertoo.
Hajautetussa mallissa muodostetaan yleensä ketterä integraatioiden ydintiimi (Agile Integration Core Team). Idea on, että sovelluskehitystiimit tekevät valikoidut integraatiot itse, mutta ydintiimi tarkastaa suunnitelman etukäteen ja auditoi lopuksi tehdyn integraation. Tiimi vastaa myös integraatioiden arkkitehtuurista ja alustasta, luo ohjeistuksen, kouluttaa ja tukee kehittäjiä sekä huolehtii haastavimpien integraatioiden toteutuksesta.
”Yritykset haluavat saada markkinoille uusia palveluja nopeasti. Se onnistuu, jos taustalla on moderni integraatioarkkitehtuuri ja toimiva hajautetun tekemisen malli. Jos tällaisia kyvykkyyksiä ei ole, integraatioista voi tulla digitalisaation pullonkaula”, Hakola toteaa.
”Yritykset haluavat saada markkinoille uusia palveluja nopeasti. Jos oikeita kyvykkyyksiä ei ole, integraatioista voi tulla digitalisaation pullonkaula.”
3. Teknologiat muuttuvat – nyt mennään pilveen ja käytetään avointa lähdekoodia
Integraatioiden teknologiat ovat nekin murroksessa. Käynnissä on ensinnäkin siirtyminen joustaviin pilvipalveluihin. ”Integraatioissa voidaan hyödyntää pilvialustojen omia integraatiotyökaluja, ja tarjolla on paljon muitakin pilviratkaisuja”, Hakola kertoo.
Pilvessä toimivilla iPaaS-integraatioalustoilla (integration Platform as a Service) voidaan tehdä kaikenlaisia integraatioita – olivatpa liitettävät järjestelmät omissa konesaleissa tai pilvipalveluissa. ”On tosin hyvä muistaa, että perinteisellä ESB:llä (Enterprise Service Bus) on myös edelleen oma roolinsa erilaisissa ympäristöissä, ja käytettävää ratkaisua tulisi aina arvioida suhteessa organisaation tarpeisiin”, Hakola neuvoo.
Toinen merkittävä trendi on avoimen lähdekoodin ratkaisujen yleistyminen. Hakola kertoo, että ne yleistyvät myös suurissa organisaatioissa. Lisäksi avoimen lähdekoodin kirjastoja hyödynnetään useissa kaupallisissa ratkaisuissa.
Myös tekoäly on tulossa integraatioratkaisuihin. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi tehostaa kehitys- ja dokumentaatiotyötä, koodin refaktorointia ja tietoturvaa.
4. Tietoturva on kriittisen tärkeää – mutta pelkkä teknologia ei riitä
Näiden muutosten keskellä tietoturvan ja laajemminkin liiketoiminnan jatkuvuuden kysymykset nousevat uudelle vakavuusasteelle. Kun tieto liikkuu lukuisten järjestelmien ja yritysten välillä, tietoturvan on pakko olla kunnossa. Pelkkä teknologia ei riitä.
”Varsinkin suurissa organisaatioissa on elintärkeää, että integraatioiden tekemisen hallintomalli toimii hyvin. Muuten voi syntyä vaikeuksia, ja ratkaisujen laatu ja turvallisuus voivat kärsiä. Lisäksi toimimaton hallintomalli kasvattaa kehitystyön ja ylläpidon kustannuksia”, Hakola muistuttaa. Moderneilla teknologioilla ja toimintatavoilla integraatioista voidaan kuitenkin tehdä laadukkaita ja turvallisia.
Edellä mainitut trendit ovat osa bisneksen perustavanlaatuista muutosta, jonka vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Hakolan mukaan yritykset ymmärtävät nykyään hyvin digitalisaation ja integraatioiden kehittämisen merkityksen.
”Yrityksissä on otettu isoja askelia viimeisen kolmen vuoden aikana. Vielä on kuitenkin tekemistä siinä, että tietovirrat ja data saadaan laajassa mittakaavassa haltuun ja hyödynnettäväksi”, hän toteaa. Mitä paremmassa kunnossa tämä perusta on, sitä paremmat edellytykset yrityksellä on olla mukana digitalisaation ja tekoälyn murroksessa.
Katso integraatioaiheisten webinaariemme tallenteet:
"Integraatiotrendit" webinaarimme tallenne
"Kuinka kehittää integraatioarkkitehtuuria hallitusti?" webinaarimme tallenne
Lataa opas ja lue lisää tärkeimmistä trendeistä, jotka luovat perustan yrityksen digitalisoinnille:
