Low-code-lähettiläät: Low-code tuo digikehittämisen jokaisen nuoren ulottuville

Blogisarjamme avaa näkemyksiä ja kokemuksia Digian low-code-asiantuntijoilta, joiden taustat vaihtelevat humanistista koodariin.

Visuaalinen ja käsin kosketeltava vähäkoodinen kehittäminen avaa myös uusia mahdollisuuksia yritysten ja opiskelijoiden väliseen yhteistyöhön

Digialle on syksyn ja talven 2022/23 aikana tarjoutunut ilahduttavan paljon mahdollisuuksia päästä läheiseen yhteistyöhön nuorten lahjakkuuksien kanssa, kun olemme olleet mukana vähäkoodiseen eli low-code-kehittämiseen liittyvissä yhteishankkeissa eri oppilaitosten kanssa. Kuten olemme aiemmissa blogeissamme kuvanneet, low-code-kehittäminen on kuin valmiista elementeistä rakennettavan talopaketin pystytys. Aiemmin sovellukset ovat koostuneet koodiriveistä, ikään kuin mittatilaustyönä, mutta nykyään tarjolla on valmiita elementtejä, jotka on helppo ottaa käyttöön ja muokata tarpeen mukaiseksi. Tämä tekee kehittämisestä huomattavasti nopeampaa ja mahdollistaa jatkuvan yhteistyön teknisten kehittäjien, käyttöliittymäsuunnittelijoiden ja prosesseihin perehtyneiden, ei-teknisten asiantuntijoiden – tai vaikka innovatiivisten nuorten kykyjen kuten opiskelijoiden välillä.

Opiskelijat parempaa kaupunkia rakentamassa

Tampereen yliopiston ja Microsoftin yhdessä järjestämä Inclusive Cities Hackathon oli korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu tapahtuma, jossa osallistujat pääsivät ratkomaan kaupunkisuunnittelun tosielämän haasteita. Tavoitteena oli Microsoft Power Platform -low-code-työkaluilla ja olemassa olevaa avointa dataa hyödyntäen luoda kestäviä, turvallisia ja kaikille saatavilla olevia ratkaisuja terveydenhuollon, sosiaali- ja kulttuuripalveluiden ja liike-elämän tarpeisiin. Haasteisiin osallistui yli 100 opiskelijaa, jotka jakautuivat ryhmiin. Digia oli mukana Microsoftin kumppanina, tehtävänämme tukea kahta ryhmää. Näistä ensimmäinen ratkoi uuteen, digitaaliseen perintöön keskittyvään museoon liittyvää haastetta. Toisen tehtävänä taas oli rakentaa visuaalinen ja interaktiivinen karttanäkymä kaupungin eri alueiden diversiteetistä ja monikulttuurisuudesta niin nykyisten ja tulevien asukkaiden kuin kaupungin kotouttamispalveluiden kehittäjienkin käyttöön.

Digian tiimi tuki opiskelijoita työkalujen kanssa alkuun pääsemisessä ja ratkaisujen rakentamisessa. Olimme paikalla hackathonin kaksipäiväisessä aloitussessiossa ja pidimme opiskelijaryhmien kanssa yhteyttä Teams-kanavan kautta. Sen avulla ryhmät pystyivät noin kuukauden mittaisen toteutusvaiheen aikana kyselemään Digian asiantuntijoilta mitä tahansa omiin projekteihinsa ja Power Platform -teknologiaan liittyen.

Parhaat ideat syntyvät usein ilman realismin painoa.

Monilla ryhmillä oli jo aloitustapahtuman ensimmäisenä päivänä olemassa karkea suunnitelma omasta konseptistaan, ja toisena päivänä päästiinkin keskittymään itse teknologioiden käyttöön. Oli todella mielenkiintoista huomata, kuinka opiskelijat, joilla ei ollut mitään aiempaa kosketuspintaa low-codeen, Power Platformiin tai sovelluskehittämiseen ylipäätään, pääsivät nopeasti liikkeelle työkalujen käytössä. Hyvin pian he myös saivat onnistumisen elämyksiä siitä, kuinka sovellukset ja automaatiot alkoivat oikeasti tehdä juuri sitä, mitä he niiltä odottivatkin. Toinen ilahduttava seikka oli seurata poikkitieteellisten tiimien toimintaa: kun ryhmässä oli sekalainen joukko opiskelijoita rakennusarkkitehdeista tietojenkäsittelytieteilijöihin, olivat keskustelut hedelmällisiä ja ratkaisutkin poikkesivat tavanomaisesta.

Kolmas meitä riemastuttanut havainto oli, kuinka mielenkiintoisia sovelluskohteita löydetäänkään, kun opiskelijoita eivät rassaa niin sanottu realismin paino, eli he eivät ole vielä kyynistyneet siihen, mikä on mahdollista toteuttaa – saati jalkauttaa. Mieleen painui esimerkiksi keskustelu, jossa opiskelija datan keräämiseen liittyvän toimeksiantonsa rajoja ilahduttavasti kolistellen oli lähtenyt miettimään, kuinka nykypäivän teknologiaa kuten Whatsappia hyödyntäen museossa voisi virtuaalisesti ”kommunikoida” joko menneisyyden tai tulevaisuuden ihmisten kanssa ja jopa saada näiltä vastaukset aikakauden metodein.

Nuoret siis uskaltautuvat ajattelussaan laatikon ulkopuolelle. Tätä samaa mahdollisuutta tulisi myös työelämässä entistä enemmän hyödyntää Power Platformin tyyppisten, visuaalisten ja ketterien työkalujen avulla. Päästetään liiketoiminnan edustajat ideoimaan ratkaisuja oman arkensa helpottamiseen ilman syväteknisen ymmärryksen painolastia ja turhia rajoitteita. Kokeillaan nopeasti ja muokataan ideaa edelleen kokemusten mukaan.

Low-code on jo osa monen oppilaitoksen arkea

Iloksemme varsin monissa oppilaitoksissa on jo havahduttu siihen, kuinka merkittävästi low-code-teknologiat ovat muuttamassa tapaa toteuttaa digitaalisia ratkaisuja. Ne ajat ovat onneksi ohitse, kun asiakas tarpeensa konsultille kuvattuaan kuuli ratkaisusta seuraavan kerran kuukausien kuluttua. Ja silloinkin näytille tuotiin ensimmäinen versio softasta, joka vastasi – tai ei vastannut – asiakkaan ennakko-odotuksia.

Nykyään sovelluksia rakennetaan yhteistyönä asiakasorganisaation parhaiden prosessiosaajien ja sovelluksen tulevien käyttäjien kanssa niin, että ensimmäiset käyttöliittymänäkymät saattavat syntyä yhdeltä istumalta ja samassa palaverissa, jossa toive ominaisuudesta on esitetty. Tämä ketterä tapa toimia on tietysti tärkeää esitellä niin liiketoimintaa kuin tietojenkäsittelytiedettäkin opiskelevillekin nuorille. Näin alalla aloittavat ovat jo opiskelujensa aikana saaneet kosketuksen tehokkaaseen ketterään tekemiseen moderneilla työkaluilla.

Digia on ammattikorkeakoulu Laurean avainkumppani ja teemme läheistä yhteistyötä muun muassa antamalla asiantuntijaosaamistamme Laurean tietojenkäsittelytieteen opintojaksoille. Laurealla on low-code-opintojakso, jossa käsitellään Microsoft Power Platform -alustaa. Olemme tarjonneet opintojaksolle tukea tiedon hankintaan, asiantuntijaluentoja ja opiskelijoiden harjoitustöihin liittyviä sparraussessioita. Projektimallisen yhteistyön ja asiantuntijaluentojen lisäksi Digia avaa vuosittaisen Career Compass -haun kautta työpaikkoja opintojen loppuvaiheessa oleville opiskelijoille. Nämä pääsevät ohjelman kautta kasvamaan työhön kokeneempien osaajien tuella, opintojensa ohessa.

Koodaamisesta ei ole tullut kansalaistaitoa,
mutta ei se ole edes välttämätöntä.

Kunnianhimoisimmista visioista huolimatta koodaamisesta ei ole tullut kansalaistaitoa, mutta low-code-teknologioiden ansiosta se ei mielestämme ole edes välttämätöntä. Kuten Tampereen hackathonissa näimme, esimerkiksi Microsoft Power Platformin työkaluilla digiratkaisujen kehittämisessä pääsee vauhtiin ilman teknistä taustaakin jopa yhdessä päivässä. Nämä alustat ja työkalut demokratisoivat digikehitystä ja antavat näin jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuden olla mukana luomassa tulevien työpaikkojensa parempaa arkea rutiineja automatisoimalla ja manuaalisia työvaiheita vähentämällä.

Jos haluat päästä liikkeelle oman organisaatiosi toiminnan ketterässä kehittämisessä ja avata digityökalujen kehittämismahdollisuuksia niin talon sisäisille kuin mahdollisille nuorille ulkopuolisillekin innovaattoreille, otathan meihin yhteyttä. Tarjoamme teille veloituksettoman Visiointi-työpajan, jossa kahdessa tunnissa kartoitamme toimintanne matalalla roikkuvat digihedelmät.

Blogin luettavaksesi kirjoittivat Digialta

Filipp Koivu, Technical Architect
Iida Mäkinen, Consultant  ja
Antti Alasaari, Team Manager

Digian Low-code-lähettiläät-blogisarjassa avaamme matalakoodisen eli low-code-kehittämisen mahdollisuuksia liiketoiminnan digitalisoimiseen. Blogeissa joukko eritaustaisia Digian asiantuntijoita kuvaa omia kokemuksiaan siitä, kuinka parempaa digiarkea rakennetaan low-code-työkaluilla aiempaa ketterämmin ja monenlaisten ihmisten yhteistyönä. Löydät kaikki Low-code-lähettiläiden tekstit täältä.