Kahden taktiikan yhdistelmä avasi tien tehokkaampaan toimintaan
Vuoden 2019 syyskuussa Punainen Risti valittiin voittajaksi Digian järjestämässä Digiarvoa 2019 -kilpailussa. Kilpailussa etsittiin yhteiskunnallisesti vaikuttavia digitaalisia hankkeita, ja voittajalle oli luvassa 100 000 euron kehityspanos hankkeen toteuttamiseen.
Punaisen Ristin tavoitteena oli kehittää vapaaehtoistyötä digitaalisuuden keinoin. Aluksi tavoitteeksi asetettiin ymmärtää syvällisesti, millaiset ihmiset tarjoutuvat vapaaehtoistyöhön, ja miten vapaaehtoistyötä voitaisiin organisoida mahdollisimman hyvin datan ja tiedon avulla. Työvälineiksi valittiin kaksi erityyppistä menetelmää, palvelumuotoilu ja data-analyysi.
Palvelumuotoilussa asioita lähestytään ihmisläheisesti, esimerkiksi haastattelujen ja työpajojen kautta, ja syntyneitä ideoita pyritään testaamaan ja kokeilemaan nopeasti käytännössä. Tässä vaiheessa – niin sanotun kvalitatiivisen persoonaryhmittelytyön lopputuotoksena – vapaaehtoisten havaittiin jakautuvan neljään selvästi erilaiseen ryhmään. Niihin kuuluvat osallistuvat vapaaehtoistyöhön hieman erilaisista syistä ja erilaisilla tavoilla.
Seuraavaksi palvelumuotoilun tuloksia validoitiin ja tarkennettiin data-analyysin keinoin. Näin ensinnäkin varmistettiin, että palvelumuotoilun keinoilla tehdyt havainnot olivat todennettavissa myös datan näkökulmasta. Data-analyysi antoi lisäksi huomattavasti tarkempaa tietoa esimerkiksi siitä, kuinka paljon eri ryhmien vapaaehtoisia on, millaisia tarpeita ja odotuksia heillä on, ja miten he voivat osallistua työhön.
Tämä dataan perustuva ymmärrys johti merkittäviin löydöksiin.
"Aiemmin on esimerkiksi ajateltu, että arkipäivisin työaikana tehtävä vapaaehtoistyö olisi vapaaehtoisille hankalaa. Mutta huomasimme, että aika moni sekä nuorista että iäkkäämmistä haluaakin tehdä vapaaehtoistyötä juuri päivällä", sanoo Kiiskinen. Hänen mukaansa kyseessä on merkittävä havainto ei vain Punaisen Ristin vaan laajemminkin Suomen vapaaehtoisorganisaatioiden kannalta.
Data-analyysi muutti myös aiempia ajatuksia ikäryhmistä. Analyysin perusteella esimerkiksi yllättävän monet nuoret ottaisivat mielellään kannettavaksi vastuuta työn organisoinnista ja kehittämisestä. Merkittävä havainto oli myös se, että erilaiset ajat ja tilanteet saavat liikkeelle erityyppisiä ihmisiä. Tämän seuraaminen on tärkeää vapaaehtoistyön organisoinnin kannalta.
"Tällaiset tulokset ovat hyvä esimerkki siitä, että itselle muodostuvien mielikuvien ei pidä antaa liikaa ohjata toimintaa. Toimintaa kannattaa johtaa tiedon avulla", toteaa Kiiskinen.