Kuuntele blogi
140 järjestelmää, 14 kriittistä projektia – näin otat IT- ympäristön takaisin hallintaan
IT-ympäristöjen monimutkaisuus on kasvanut sellaisiin mittoihin, että perinteiset toimintamallit eivät enää pysty vastaamaan muuttuviin liiketoiminnan vaatimuksiin. Ratkaisu löytyy uudenlaisesta elinkaarimallista, joka auttaa vähentämään teknistä velkaa, kompleksisuutta ja kustannuksia. Digian liiketoimintajohtaja Janne Tuominen uskoo, että tällaista toimintamallia pidetään pian itsestäänselvyytenä.
Lue tiivistelmä (tekoälyn generoima, ihmisen tarkastama)
- IT-ympäristöjen monimutkaisuus aiheuttaa haasteita. Järjestelmien määrän kasvu, tekninen velka ja perinteiset toimintamallit estävät tehokkaan kehittämisen ja syövät kustannustehokkuutta.
- Kompleksisuus hidastaa liiketoimintaa ja vie tekoälyn hyödyt. Hajanaisessa ympäristössä data ei ole käytettävissä, kehityshankkeet kasaantuvat ja pahimmillaan monimutkaisuus estää tekoälyn tuloksellisen hyödyntämisen.
- Uusi, kokonaisvaltainen IT:n elinkaarimalli tarjoaa ratkaisun. Fokus siirtyy yksittäisistä projekteista koko digitaalisen perustan hallintaan, ja IT-toimittajille annetaan aidosti vastuuta kokonaisuuden toimivuudesta pitkällä aikavälillä.
- Tekoäly mahdollistaa muutoksen, mutta edellyttää uusia toimintatapoja. AI voi tehostaa palvelutuotantoa ja vapauttaa aikaa kehittämiseen, kun hinnoittelu, SLA-mallit ja vastuut rakennetaan tukemaan uudenlaista tapaa toimia.
”Monessa organisaatiossa digitaalisen perustan hallinta on muuttumassa yhä vaikeammaksi. Maailmalla on jo nähty tähän liittyviä ongelmia”, kertoo Digian Managed Solutions -liiketoiminnan johtaja Janne Tuominen.
Syynä tilanteeseen on se, että IT-ympäristöt ovat jatkuvasti laajentuneet ja muuttuneet hyvin monimutkaisiksi. Tekoälyn lisää haasteita, ja perinteiset keinot hallita tätä kompleksisuutta jäävät yhä useammin riittämättömiksi.
”Vanhat toimintatavat eivät enää toimi. IT-ympäristöissä on pakko siirtyä uudenlaiseen toimintamalliin, joka on vasta kehittymässä”, Tuominen toteaa.
Uudenlaisessa asiakaslähtöisessä elinkaarimallissa keskitytään suurempien kokonaisuuksien hallintaan ja vastuuta siirretään myös IT-toimittajille.
Kompleksisuus lisää kustannuksia ja jarruttaa kehitystä
Haasteet eivät johdu siitä, että olisi tehty vääriä asioita. Kyse on enemmänkin luonnollisesta kehityksestä, kun organisaatioiden toimintaa on digitalisoitu. Käyttöön on otettu lukuisia ydinjärjestelmiä, kuten ERP ja CRM, sekä pilvipalveluita ja SaaS-ohjelmistoja. Liiketoiminta on myös laajentunut digitaalisiin kanaviin, ja kaikella tällä on lukuisia eri toimittajia.
”Eräs asiakas kertoi, että heillä on käytössä noin 140 järjestelmää. Vanhoja järjestelmiä pitäisi ajaa alas, mutta se vaatisi valtavasti työtä, johon ei ole rahaa.”
Tuominen kertoo, että monessa organisaatiossa CIO:t pohtivatkin nyt kolmea kysymystä.
-
Kuinka paljon monimutkaisuutta ja teknistä velkaa ympäristöön on kertynyt?
-
Kuinka monta järjestelmää oikeasti tarvitaan?
-
Ja kuka vastaa kokonaisuuden kehittämisestä pitkällä aikavälillä?
”Eräs CIO kertoi, että heillä on käynnissä 14 strategisesti kriittistä IT:n transformaatioprojektia. Hän sanoi, että yhtään uutta ei voida ottaa ennen kuin vanhoja saadaan valmiiksi.”
”Pahimmillaan monimutkaisuus vie koko tekoälyn tuottavuushyödyn."
”Tekoäly nostaa nykyiset haasteet uudelle tasolle. Järjestelmiin tuodaan erilaisia AI-agentteja ja vibe-koodauksella voidaan toteuttaa nopeasti uusia toimintoja. Tekoäly ei vähennä monimutkaisuutta, vaan lisää sitä”, kertoo Tuominen.
Toisaalta tekoälyn hyödyntäminen on organisaatioille kriittisen tärkeää. Hajanaisessa ja monimutkaisessa ympäristössä hyötyjen saaminen on kuitenkin vaikeaa.
”Jos organisaatiolla on kymmenen ydinjärjestelmää, erilaisia digitaalisia kanavia ja useita CRM-järjestelmiä, saadaanko asiakastietoa kerättyä yhteen paikkaan? Jos se ei onnistu, miten voidaan ottaa käyttöön vaikkapa asiakastyössä auttavia AI-agentteja? Pahimmillaan monimutkaisuus vie koko tekoälyn tuottavuushyödyn”, Tuominen toteaa.
Kustannuspaineet eivät anna mahdollisuutta resurssien isoon kasvattamiseen. Siksi tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa.
Ratkaisu on uudenlainen elinkaarimalli, jossa tekoäly tulee avuksi
Ratkaisu nykyisiin ongelmiin on se, että projekteja ja palveluja korostavasta ajattelutavasta siirrytään suurempien kokonaisuuksien hallintaan. Vastuuta siitä on välttämätöntä siirtää myös IT-toimittajille.
”Abstraktion taso ei voi olla vain asiantuntijoiden osaaminen, yksittäinen projekti tai edes hallitut palvelut. Se pitäisi olla IT:n kokonaisuus ja sen elinkaari, ja toimittajien pitää kantaa vastuuta sen toimivuudesta pitemmällä tähtäimellä.”
Digia käyttää kuuteen osa-alueeseen jaettua elinkaarimallia (Kuva 1). Se auttaa:
-
suuntamaan kehityspanostukset oikeisiin asioihin,
-
vähentämään teknistä velkaa ja
-
huolehtimaan esimerkiksi regulaation vaatimuksista.
Tavoitteena on, että elinkaarimallin avulla siirrytään hajanaisesta palveluhallinnasta koko digitaalisen perustan kokonaisvaltaiseen hallintaan.

”Tekoälyn tuottavuusloikka on erittäin realistinen. Se vapauttaa ihmisten aikaa, jolloin he pystyvät keskittymään IT:n kokonaisuuden kehittämiseen.”
Vaikka tekoäly tuo uusia haasteita, se on myös avainasemassa niiden ratkaisemisessa.
”AI:n avulla pystytään tehostamaan huomattavasti palvelutuotantoa ja uuden kehittämistä. Tuottavuusloikka on erittäin realistinen. Se taas vapauttaa ihmisten aikaa, jolloin he pystyvät keskittymään kokonaisuuden kehittämiseen”, kertoo Tuominen.
Digialla tekoälyä ei tuoda vain työn osaksi, vaan toimitusprosessit pyritään suunnittelemaan uudelleen niin, että tekoälystä saadaan paras hyöty.
Uudenlainen malli vaatii myös uusia toimintatapoja
Elinkaarimallin mukainen kokonaisvaltainen IT:n kehittäminen ja tekoälyn tulo vaativat muutoksia joihinkin käytännön järjestelyihin. Esimerkiksi hinnoittelumalleja ja palvelutasosopimuksia täytyy miettiä uudelleen.
”On selvää, että toimittajilla pitää olla enemmän elinkaarivastuuta. Jos vain tehdään projekti ja poistutaan paikalta, ei välttämättä välitetä virhemääristä. Mutta jos toimittajalla on vastuu järjestelmän elinkaaresta seuraavan viiden vuoden ajan, silloin virhemäärä kiinnostaa kovasti”, Tuominen toteaa.
Laskutusta ja SLA-sopimuksia kannattaa muuttaa niin, että toimittajaa ei palkita vain työstä vaan tavoitteiden täyttymisestä – esimerkiksi laadusta, pitkäaikaisesta toimivuudesta ja automaation lisäämisestä. Näin sekä asiakas että toimittaja hyötyvät, kun toiminta tehostuu.
”Uskon, että kolmen vuoden päästä tällaista uudenlaista mallia pidetään aivan itsestäänselvyytenä.”
”Melkein jokainen CIO, jonka kanssa olen jutellut, on sanonut, että heidän organisaatioissaan on mietitty ihan samoja asioita viime aikoina. Myös he ajattelevat, että varsinkin tekoäly tulee muuttamaan IT-kehitystyötä merkittävästi.”
Tuominen arvioi, että uudenlaisiin malleihin siirrytään laajasti ehkä parin kolmen vuoden aikana. Useampi asiakas aikoo kuitenkin jo hankkia palveluita tänä vuonna uudentyyppisen mallin mukaan.
”Me teemme nyt rakenteellista muutosta IT-alalle. Tiivistettynä kyse on uudesta toimintamallista, joka mahdollistaa paremman keskittymisen kompleksisuuden hallintaan. Uskon, että kolmen vuoden päästä tätä pidetään aivan itsestäänselvyytenä, ja siksi olemme rakentaneet valmiin palvelumallin, jossa IT-ympäristöä johdetaan kokonaisuutena eikä erillisinä projekteina ja palveluina”, Tuominen lisää.
Haluatko kuulla lisää, miten voimme auttaa IT-ympäristösi hallinnassa?
Tutustu palveluihimme ja ota yhteyttä – autamme rakentamaan sujuvampaa liiketoimintaa.
Pysy ajankohtaisena
Teknologia muuttaa maailmaa kiihtyvällä vauhdilla. Digia Horizon -uutiskirje pitää sinut ajan tasalla uusimmista ilmiöistä ja siitä, miten teknologia auttaa rakentamaan älykästä liiketoimintaa.