FI
SV
ENDigitalisaatio voi auttaa ratkomaan aikamme isoja haasteita, kuten ilmastonmuutosta. Johtaja ei kuitenkaan voi siirtää vastuutaan datalle, sillä todennäköisesti ”musta joutsen” tulee oman datan ulkopuolelta, sanoo Valtion kehitysyhtiön toimitusjohtaja Paula Laine.
Toivo voi olla välillä kortilla, kun maailmaa ravistelevat isot mullistukset, kuten koronakriisi, ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Valtion kehitysyhtiön eli Vaken tarkoituksena on vauhdittaa suomalaisia kasvualoja, keskittyen digitalisaatioon ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Mikä on valtion rooli ilmastotoimien ja digitalisaation vauhdittajana? Tuoko data toivoa vai valheellista hallinnan tunnetta? Miten ennakoida ”mustia joutsenia”? Liittyykö koronakriisiin myös toivon skenaarioita? Ja mikä lieneekään ”edistyksen ketsuppipullo”?
Toivosta digitaalisen murroksen keskellä on keskustelemassa Vaken toimitusjohtaja Paula Laine. Jakso on nauhoitettu maaliskuussa 2020.
Sisältö:
- Mihin toivo perustuu – tunteeseen vai tietoon? (4:37)
- Miten digitalisaatio ja toivo liittyvät toisiinsa? (8:34)
- Millaisia digihankkeita valtion rahoilla tulisi vauhdittaa? (9:55)
- Esimerkki: Pitäisikö suomalaisessa perusopetuksessa olla yhteinen digialusta? (12:47)
- Antaako datalla johtaminen valheellista hallinnan tunnetta? (15:42)
- Miten ennakoida ”mustia joutsenia”, jotka tulevat oman alan ulkopuolelta? (19:11)
- Käyttäjän kysymys: Hidastaako vai vauhdittaako korona ilmastotoimia? (21:27)
- Millaiset (digitaaliset) ilmastohankkeet voivat luoda toivoa? (25:55)
- Mitä epätoivon hetkiä Paula Laine on kokenut? (28:02)
- Onko toivo välillä myös petollista? (30:40)
- Loppuhavainnot: toivo ja armollisuus poikkeuksellisessa ajassa (32:57)
Kolme tärppiä jaksosta
Digian DevOps-evankelistan ja Digiä ja kyyneleitä -podcastin juontajan Veikko Nokkalan kolme tärppiä jaksosta:
Digitalisaatio ja toivo. Toivo on oikein valjastettuna eteenpäin vievä tunne, jonka avulla voidaan päästä yli vaikeista ajoista. Digitalisaatio tuo omalta osaltaan paljon toivoa, eikä vähiten käynnissä olevan koronaepidemian aikana. Digitalisaatio on mahdollistanut muun muassa sujuvan etätyöskentelyn yritysmaailmassa, yhteydenpidon läheisiin ja etäopiskelun koululaisille. Ilman digitalisaation suomia mahdollisuuksia nämä ajat voisivat olla aika erilaisia. Digitalisaation merkitys ja rooli ymmärretään varmasti tulevaisuuden osalta entistä paremmin ja panostukset siihen tulevat vahvistumaan.
Valtion rooli digitalisaatiossa. Valtion rooli digitalisaatiossa on merkittävä: uudessa hallitusohjelmassakin yksi tavoitteista on se, että ”Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä.” Tämän jakson keskustelusta jäi mieleen Valtion kehitysyhtiön oma ehdotus tunnistaa ne digitalisaatioon ja ilmastoon liittyvät investointikohteet, jotka eivät vielä markkinaehtoisesti toteudu tarvittavalla vauhdilla tai laajuudella.
Datalla johtaminen ja tulevaisuuden ennakointi. Älykäs ja vastuullinen datan hyödyntäminen auttaa johtamaan faktapohjaisesti. Silti tulevaisuus on tuntematon, ja parhaatkin päätökset perustuvat aina osittain olettamuksiin. Siksi datasta voi joskus syntyä myös valheellinen hallinnan tunne. Jakson aiheena ollut toivokin voi tässä suhteessa olla vaarallinen tunne, jos vain toivotaan, että liiketoiminta ei muutu mihinkään, eikä tehdä kehitysinvestointeja digitalisaatioon. Silloin disruptio voi murtaa tällä hetkellä hienosti toimivan liiketoiminnan. Koronaepidemia on ollut ja mahdollisesti tulee olemaan monelle toimijalle ja toimialalle musta joutsen, johon ei osattu varautua ja siten se disruptoi liiketoimintoja merkittävästi. Se osoittaa, että organisaatioissa tulisi ehkä käyttää entistä laajempia keinoja ennakointiin ja varautumiseen: oma data ei ennusta kaikkea.
Digiä ja kyyneleitä on Digian tuottama podcast. Ohjelmassa etsitään suomalaisten johtajien kanssa aitoa tunnetta ja arvoa digitaalisen murroksen keskeltä. Podcast on kuunneltavissa Spotifyssa, Soundcloudissa ja Apple Podcastissa.
Kuuntele myös aiemmmat Digiä ja kyyneleitä - jaksot:
