FI
SV
ENKuuntele case
Kolme tapaa hankkia integraatio- ja API-palvelut
Integraatioiden ja API-palveluiden toteutukseen on useita malleja. Tässä kirjoituksessa vertailemme kolmea niistä: omin voimin toteuttamista, kumppaniyhteistyötä ja kokonaispalvelua. Kerromme, mitä kussakin mallissa kannattaa huomioida, jotta hankinta onnistuu ja integraatiotyö vauhdittaa liiketoimintaa.
Integraatiopalveluiden kenttä on nyt muutoksessa. Yhä useampi organisaatio haluaa hankkia integraatio- ja API-palvelut niin sanottuna kokonaispalveluna. Haastattelimme aiheesta Business Manager Sanna Mattilaa ja Account Executive Jyri Junnolaa, jotka ovat toimineet yhteensä noin 35 vuoden ajan integraatio- ja API-hallinnan palveluiden parissa.
Malli 1: Integraatioiden toteutus omalla osaamisella tai itse hankituilla asiantuntijoilla
Milloin näette, että integraatioiden ja API-palveluiden toteutus kannattaa tehdä pääosin omin voimin?
”Tähän malliin päädytään usein silloin, kun talossa on ollut osaamista jo pitkään, ja siellä on vahvaa strategista näkemystä arkkitehtuurin kehittämiseen. Usein datan liikuttaminen on silloin osa ydinliiketoimintaa ja ehkä koetaan, että se halutaan pitää kilpailusyistä itsellä. Jos osaajapuoli on kunnossa ja tilanne tuntuu stabiililta, niin tämähän voi olla ihan hyvä ja kustannustehokas malli”, kuvaa Junnola.
Entä millaisia riskejä tai huomioitavia asioita itse tehtävään integraatiokehitykseen liittyy?
”Kaikilla organisaatioilla ei tietenkään ole valmiuksia vastata täysimääräisesti kehityksestä, ylläpidosta ja valvonnasta. Tässä mallissa vastuu on sekä hyvässä että pahassa itsellä”, Junnola tiivistää.
”Riskipuolella on tärkeää miettiä, miten avaintekijät sitoutetaan pysymään talossa, ja mitä sitten tehdään, jos he lähtevät”, Mattila kuvaa. ”Hetkittäisiin tarpeisiin tätä mallia usein täydennetään jonkun kumppanin asiantuntijoilla, kun pysyvää rekrytointia ei haluta tehdä”, Mattila jatkaa.
”Tämä malli on budjetointinäkökulmasta usein haastava. Yleensä ei ole selkeitä palvelukomponentteja, tuotteistusta ja sisäistä hinnastoa. Ja jos on sitten laaja organisaatio, jossa halutaan tarkasti jyvittää kustannuksia eri osastoille tai toimialoille, niin se voi olla hankalaa”, Junnola kertoo.
Malli 2: Integraatioiden toteutus kumppanin kanssa
Miten integraatioiden toteutus kumppanin kanssa käytännössä toimii?
”Riippuu tietysti siitä, mitkä osiot haluaa itse hoitaa. Voi olla vaikkapa tilanne, jossa kehittäminen on asiakkaan vastuulla, mutta kumppani pyörittää arkea, eli ylläpito- ja valvontapalveluita. Kumppanina me tällaisessa tilanteessa usein valvotaan myös hiljaisuutta, eli jos tiedetään, että palkka-ajon pitäisi mennä jonain yönä läpi, mutta se ei menekään, niin automaattihälytyksillä ollaan heti tilanteen päällä ja osataan lähteä selvittämään asiaa”, Junnola kuvaa. ”Tarvittaessa ihan 24/7 palvelumalleilla.”
”Tämä malli mahdollistaa myös helposti monitoimittajamallin, eli yksi toimittaja voi huolehtia ylläpitopalveluista, mutta kehitystyössä voi olla useita eri toimittajia. Se tietysti antaa lisää liikkumavapautta”, Mattila lisää.
”Riskejä pystyy paremmin jakamaan kumppanin kanssa, ja tiimin kokoa on usein helpompi skaalata ylös- ja alaspäin. Kumppanilta saa tarvittaessa apuvoimaa toteutukseen, ja kumppani ottaa myös riskiä tiimin koosta yhdessä asiakkaan kanssa”, Mattila kertoo.
Millaisia riskejä tähän malliin sitten liittyy?
”Asiakkaan on tärkeää pystyä säilyttämään tietynlainen johtaminen ja arkkitehtuurin omistajuus. Ja siinä saa olla tarkkana, ettei osaaminen lähde kapenemaan liikaa, kun ei ole kaikessa tekemisessä mukana”, Mattila sanoo.
”Toinen mitä korostaisin, on sopimusasiat. Palveluiden siirrettävyydestä täytyy ehdottomasti pitää huolta. Eli jo hankintavaiheessa täytyy varmistaa, että jos tietystä teknologiasta tai kumppanista luovutaan, niin tehty työ ei valu hukkaan”, Junnola painottaa. ”Tässä tehdyt virheet voivat tulla todella kalliiksi.”
Malli 3: Integraatiot kokonaispalveluna
Mitä kaikkea kokonaispalvelu pitää sisällään?
”Tämä on niin sanottu avaimet käteen -malli, jossa kumppani toimittaa kokonaisuuden: vastaa arkkitehtuurista, toimittaa alustat, kehitystyön ja ylläpidon”, Mattila tiivistää.
”Kokonaispalvelu on ehdottomasti nostanut päätään viime aikoina Suomessa”, Junnola kertoo. ”Olemme nähneet useita isoja kilpailutuksia, joissa on siirrytty muista malleista kohti kokonaispalvelun hankintaa.”
Miksi se on nyt nostamassa suosiotaan?
”Integraatio- ja API-kyvykkyyden nostaminen omin voimin voi olla aika mittava ponnistus. Ison organisaation tarvitsisi palkata kenties kymmeniä omia henkilöitä, ja se ei usein ole houkutteleva vaihtoehto. Toisaalta pienessä organisaatiossa saatettaisiin tarvita 1-2 henkeä lisää, ja kustannustaso voi silloinkin itse palkkaamalla nousta turhan suureksi tarpeeseen nähden. Eli helpompaa on ulkoistaa tämä tekeminen”, Junnola kuvaa.
”Omien tekijöiden kohdalla täytyisi pitää myös huoli siitä, että he kouluttautuvat ja kehittyvät koko ajan matkan varrella. Integraatiomaailma menee nopeaa vauhtia eteenpäin, ja on aivan ymmärrettävää, että vastuu moderneista ratkaisuista halutaan toimittajan puolelta”, Mattila kuvaa. ”Jokainen organisaatio ei pysty kuitenkaan palkkaamaan huippuarkkitehtiä omille listoilleen, eikä tältä löydy kymmeniä kollegoita, joiden kanssa oppeja jakaa.”
”Myös hinnoittelu ja budjetointi ehdottomasti tukevat tämän mallin suosiota. Integraatioiden toteutuksella voi olla kiinteä hinta, samoin kuin ylläpidolla, ja voi olla ennakkoon sovitut toimitusaikakäytännöt. Asiakkaan vinkkelistä tämä on todella helposti ostettava, tuotteistettu palvelu”, Junnola kertoo. ”Jos vaikka uusitaan HR-järjestelmää, jossa on ollut aiemmin 30 integraatiota, niin hankkeen budjetointi integraatioiden osalta on helppoa. Ja sen lisäksi näiden kustannusten valuttaminen onnistuu helposti oikeille osastoille tai toimialoille, jotka käyttävät sitä HR-järjestelmää.”
”Minusta on nähtävissä, että asiakkaat yleensäkin haluavat keskittyä enemmän omaan liiketoimintaansa. Integraatio- ja API-palvelut ovat tärkeitä liiketoiminnan mahdollistajia, mutta sitä kyvykkyyttä ei kuitenkaan aina tarvitse pitää talon sisällä”, Mattila kertoo.
Millaisia riskejä kokonaispalvelumalliin liittyy?
”Strateginen johtaminen ja koordinointi pitäisi kuitenkin pystyä säilyttämään”, Junnola painottaa. ”Oman palvelukehityksen roadmapia pitää pystyä johtamaan ja olemaan kärryillä kokonaisuudesta. Jo tarjouspyynnössä on hyvä kuvata, millä tavalla toiminta käytännössä organisoidaan.”
”Toimittajalukot ja teknologiariippuvuudet täytyy tietysti ottaa huomioon. Viimeaikaisissa hankinnoissa on nähty selkeitä strategisia valintoja, joissa toimittajaa velvoitetaan valitsemaan teknologioita, joilla on useampi toimittaja, ja joiden jatkuvuus on varmistettu”, Junnola kertoo. ”Näin pyritään varmistamaan, että tehty työ ei mene hukkaan jossain epäjatkuvuuskohdassa.”
Entä mitä muuta kokonaispalvelun hankintavaiheessa on hyvä huomioida?
”IPR-asiat täytyy muistaa, kuten että integraatiot tulevat jäämään asiakkaalle. Lisäksi joissain tapauksissa on pyydetty jo hankintavaiheessa kuvaamaan, miten palvelu voidaan myöhemmin siirtää toiselle toimittajalle”, Mattila lisää. ”Ja tämähän on fiksua varautumista, kun kuitenkin rakennetaan hyvin pitkän elinkaaren rakenteita.”
”Toimittajan osaaminen ja laatu on tietysti tärkeää, kuten kaikissa hankinnoissa”, Junnola tiivistää. ”Tässä mallissa luotetaan vielä tavallista enemmän kumppanin osaamiseen, joten voi olla järkevää selvittää esimerkiksi toimittajan referenssiasiakkaiden asiakastyytyväisyys.”
Haluatko tietää lisää?
Tutustu integraatiopalveluihimme ja ota yhteyttä – autamme rakentamaan muutoskykyisiä arkkitehtuureita.
Katso myös webinaarimme:
-
AI in integrations (englanniksi)
-
Bisnes vaatii reaaliaikaisuutta - miten data- ja integraatioratkaisut vastaavat?
Pysy ajankohtaisena
Teknologia muuttaa maailmaa kiihtyvällä vauhdilla. Digia Horizon -uutiskirje pitää sinut ajan tasalla uusimmista ilmiöistä ja siitä, miten teknologia auttaa rakentamaan älykästä liiketoimintaa.