Tekoälyn käyttö on Suomessa edennyt nopeasti, mutta yritykset ovat yllättäen jakautuneet kahteen ryhmään, kertoo Digian tuore analyysi. AI:lle on löytynyt monia käyttökohteita ja agenttiverkoilla ratkotaan aiempia haasteita. Selviä kehityskohteita on kuitenkin useita, ja kaikkein tärkein murros, jossa merkittävät hyödyt konkretisoituvat ja organisaatioiden toimintaa muutetaan, on vasta alkamassa.
Lue tiivistelmä (tekoälyn generoima, ihmisen tarkastama)
Näin Suomi hyödyntää tekoälyä. Digian AI-maturiteettianalyysin tärkeimmät havainnot:
-
Yritykset jakautuvat jyrkästi kahtia tekoälyn hyödyntämisessä. Edelläkävijöiden osuus on yli nelinkertaistunut (9 % → 39 %), mutta noin puolet organisaatioista on yhä arviointi- ja valmisteluvaiheessa. Keskikasti on lähes kadonnut, ja ero edelläkävijöihin kasvaa nopeasti.
-
Tekoäly on noussut vahvasti johdon agendalle – investointeja tehdään. Yli 85 % organisaatioista raportoi johdon sitoutuneen tekoälyn hyödyntämiseen. AI ei ole enää yksittäisiä kokeiluja, vaan yhä useammin strateginen kehityskohde.
-
Hyödyt näkyvät jo laajasti, vaikka kypsyys on vielä matala. Jopa 93 % organisaatioista on saanut tekoälystä konkreettista hyötyä, erityisesti tiedonhausta, sisällöntuotannosta, ohjelmistokehityksestä ja AI-agenteista. Edistyneimmät rakentavat jo agenttiverkostoja eri liiketoiminta-alueiden tueksi.
-
Suurimmat vaikutukset ovat vasta edessä – nyt tarvitaan toimintamallien uudistamista. Todellinen kilpailuetu syntyy, kun tekoäly integroidaan ydinprosesseihin, palveluihin ja päätöksentekoon. Strategia, johtamismallit ja hallinta eivät vielä pysy kehityksen vauhdissa mukana, mikä hidastaa erityisesti pk-yritysten etenemistä.
Melkoinen yllätys odotti, kun dataliiketoiminnan päällikkö Minna Häkämies tutki Digian tekemän AI-maturiteettikyselyn vastauksia.
”Yrityksissä on tapahtunut selkeä kahtiajako. Osa on päässyt hyvin mukaan tekoälymurrokseen, mutta osa ei ole tehnyt vielä juuri mitään. Keskikasti näiden väliltä on kadonnut lähes kokonaan. Tähän ei löydy mitään selkeää syytä yritysten toimialoista tai muista tekijöistä", Häkämien kertoo.
Kysely tehtiin osana AI Finlandin järjestämiä AI 1000 -valmennuksia, joissa Häkämies toimii yhtenä valmentajista. Vastaajina toimivat valmennettujen yritysten johtoryhmät ja hallitukset. Hän kertoo:
-
miten AI:n käyttö on muuttunut verrattuna Digian parin vuoden takaiseen vastaavaan tutkimukseen,
-
miten tekoälyä nyt hyödynnetään, ja
-
mitkä ovat seuraavia keskeisiä kehityskohteita.
Edistyneiden yritysten osuus on nelinkertaistunut - puolet kuitenkin vielä odottelee
Häkämies nostaa esille kolme keskeistä havaintoa tutkimuksesta.
1. Tekoälyn käyttö etenee vauhdilla, jos organisaatio on päässyt liikkeelle.
Pari vuotta sitten tekoälyn käyttöä vielä arvioitiin ja mietittiin, mutta nyt on selvästi siirrytty suunnitteluun ja AI:n konkreettiseen hyödyntämiseen.
”Edistyneimpien organisaatioiden joukkoon on noussut todella iso määrä yrityksiä. Tässä nähtiin tutkimuksen suurin muutos”, kertoo Häkämies.
Edistyneiden yritysten määrä yli nelinkertaistui 9 prosentista 39 prosenttiin. Toisaalta noin puolet organisaatioista on syystä tai toisesta jämähtänyt arviointi- ja valmisteluvaiheeseen. Tällaisten varovaisten AI:n hyödyntäjien osuus on jopa hieman kasvanut. Lisäksi ero edelläkävijöihin on venynyt hivenen isommaksi.
Ero edelläkävijöiden ja varovaisten välillä on erityisen suuri tekoälyn hyödyntämisen tulevaisuuden suunnitelmissa.
Varovaisilla yrityksillä on siis suuri vaara jäädä kehityksessä jälkeen, millä voi olla merkittäviä vaikutuksia niille itselleen kuin jopa yhteiskunnan tasolla.
2. Johdon tuki on Suomessa vahva, ja tekoälyyn investoidaan.
”Tekoäly on nyt selkeästi yritysjohdon agendalla. AI:n hyödyntäminen ei ole enää vain yksittäisten visionäärien pohdintaa, vaan asiaan on oikeasti tartuttu”, Häkämies kertoo.
Yli 85 prosentissa organisaatioita johto on ainakin jossain määrin sitoutunut tekoälyn hyödyntämiseen. AI-hankkeille annetaan myös kohtuullisen hyvin rahoitusta.
3. Tekoälystä saadaan yllättävänkin laajasti hyötyjä, vaikka käyttöönotto on vasta alussa.
Jopa 93 prosenttia organisaatioista kertoi, että AI:sta on saatu ainakin jonkin verran hyötyä. Näin on, vaikka tekoälyn hyödyntämisen kypsyysaste on vielä varsin matala.
Tekoälylle on löytynyt monia käyttöalueita – AI-agenteista on siirrytty agenttiverkostoihin
Alkuvaiheessa tekoälyn käyttökohteita ovat olleet esimerkiksi tiedon hakeminen, tiivistelmien tekeminen laajoista dokumenteista, kääntäminen sekä sovelluskehitys ja ohjelmakoodin luominen. AI tukee myös vaikkapa markkinoinnin ja myynnin sisältöjen tekemistä sekä toimistotyön rutiineja.
”Edistyneimmät organisaatiot tekevät pieniä AI-agentteja auttamaan esimerkiksi sähköposteihin vastaamisessa. Ja suurin osa organisaatioista on tehnyt intran hakuagentteja.”
Häkämies kertoo, että pari vuotta sitten moni kokeili tällaisia AI-agentteja ja pettyi niiden hallusinointiin. Ongelma on kuitenkin paljolti poistunut kahdesta syystä: ensinnäkin kielimallit ovat parantuneet ja lisäksi AI-agentteja on opittu käyttämään paremmalla tavalla.
On havaittu, että kannattaa tehdä tiettyyn alueeseen spesifioituja agentteja, joista luodaan tarpeen mukaan agenttiverkostoja.
”Yksi agentti voi ottaa kantaa vaikkapa HR-asioihin, toinen myynnin liidi-prosessiin ja kolmas agentti katselee tuotantoa. Kun agentit yhdistetään, tekoäly pystyy vastaamaan näiden kaikkien alueiden kysymyksiin.”
Vaikuttavin vaihe edessä – toimintaa on mietittävä uudella tavalla
Tekoälyn käytössä ollaan kuitenkin vielä varhaisessa vaiheessa. Kyselytutkimuksessa vain kolmisen prosenttia kertoi, että tekoälyn visio ja toteutus ovat pitkällä tai että käytössä on kattava AI-tiekartta.
Häkämies pitää tätä luonnollisena, sillä tekoälyn käyttötavat ovat vasta hahmottumassa ja teknologia kehittyy nopeasti.
Isoja muutoksia on kuitenkin edessä. On tärkeää huomata, että AI:n suurimpia hyötyjä ei saada vain hankkimalla valmiita tekoälytyökaluja henkilöstön käyttöön. Ne kyllä tehostavat työtä, kuten kyselytutkimuksen tuloksetkin kertovat, mutta parannukset ovat maltillisia.
Isoja vaikutuksia saadaan aikaan miettimällä uudelleen organisaatioiden toimintatapoja, palveluja ja prosesseja – esimerkiksi automatisoimalla prosessien osia tekoälyn avulla.
Häkämies kertoo, että organisaatiot ovat aloittaneet tällaisia hankkeita, mutta toiminnan perustavanlaatuiseen muuttamiseen on tärkeää suunnata isompi osa AI-investoinneista. Myös Boston Consulting Groupin hiljattainen tutkimusraportti Pohjoismaista nosti esille tätä ongelmaa.
Myös tekoälyn käytön johtamisessa on paljon kehitystarpeita – varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Häkämies kertoo, että strategia, mittarit, omistajuus ja hallinta eivät ole pysyneet käytön vauhdissa mukana. Tämä hidastaa AI:n hyödyntämistä ja kasvattaa myös riskejä varsinkin, kun tekoäly alkaa vaikuttaa päätöksentekoon tai asiakasprosesseihin.
Digia onkin tehnyt viimeisen vuoden aikana monia projekteja, joissa on kehitetty näitä alueita.
Tulevaisuudessa AI:n tuomat muutokset vain kasvavat. Tekoälyllä luodaan todennäköisesti aivan uudenlaisia toimintamalleja ja palveluja, joita ei vielä osata edes ennakoida.
”Sitä miten asiat muuttuvat, ei vielä tiedetä. Vaikkapa internetin tuloon verrattuna murros etenee kuitenkin vauhdikkaammin, ja hyödyt tulevat nopeammin”, Häkämies toteaa .
AI-maturiteettianalyysin päähavainnot:
-
Suomen yrityskenttä jakautuu tekoälyn hyödyntämisessä kahtia. Edelläkävijät etenevät vauhdilla ja rakentavat kilpailuetua, varovaiset eivät ole päässeet edelleenkään liikkeelle.
2. Tekoäly siirtyy yksittäisistä työkaluista ydinliiketoimintaan. Lähes puolet edelläkävijäyrityksistä tuotteistaa tekoälyn asiakkailleen tai on integroinut sen osaksi tuotteitaan.
3. Fyysiseen maailmaan integroidussa tekoälyssä piilee erityistä potentiaalia. Edelläkävijät hyödyntävät konenäköä, ennakoivaa analytiikkaa ja digitaalisia kaksosia: teknologioita, joiden kilpailuetua ei korvata pelkällä koodilla.
4. Suomen tekoälyekosysteemin valttikortti, tutkimusyhteistyö, on vajaakäytössä.
Tutustu Näin Suomi hyödyntää tekoälyä 2026 -katsaukseen
AI Finlandin Näin Suomi hyödyntää tekoälyä 2026 -katsaus tarkastelee Suomen tekoälyekosysteemin globaalia asemoitumista sekä tekoälykehityksen ja -hyödyntämisen nykytilaa suomalaisyrityksissä.
Katsaus koostuu johtavien tekoälyasiantuntijoiden näkökulmista, tekoälyn edel
läkävijäyrityksiä koskevan aineiston analyysistä sekä Digian analysoiman ja koos
taman AI-maturiteettikyselyn tuloksista.
AI Finlandin AI 1000 -valmennuksiin osallistuneiden organisaatioiden tekoälyn käytön maturiteettia kartoitettiin toukokuun 2025 ja helmikuun 2026 välisenä aikana. Vastaajia oli 74, pääasiassa alle 500 hengen organisaatioista.
Tutustu AI Finlandin katsaukseen >>
Varmista oma edistysaskeleesi kohti vaikuttavia hyötyjä!