Jaakobin pojat tekoälyajassa – näitä taitoja tarvitaan tulevaisuudessa

Tulevaisuuden tekoäly- tai muu teknologinen osaaminen ei kehity optimoimalla opetusta PISA-tutkimuksia varten. Yleissivistyksen rinnalle tarvitaan muitakin taitoja, kuten luovuutta, tiedon hyödyntämistä ja kriittistä ajattelua.

2017 Suomessa käynnistettiin työ- ja elinkeinoministeriön toimesta Tekoälyaika -toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on viedä valtiomme tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi. Myös Digia otti osaa ohjelmaan julkaisemalla tekoälyn eettiset periaatteet. Tekoälyohjelman loppuraportti julkaistiin maaliskuussa 2019, ja yksi raportissa esitetyistä Suomen tekoälyaikaa vievistä tekijöistä oli huippuosaamisen varmistaminen ja huippuosaajien houkutteleminen.

On helppo kuitata tekoälyyn ja sen soveltamiseen tarvittava osaaminen toteamalla, että tarvitsemme teknologia-asiantuntijoita, algoritmien ja matemaattisten menetelmien osaajia sekä liiketoiminta-asiantuntijoita. Mieluiten yhdessä henkilössä, kiitos. Sillä välin, kun odottelemme tuon yksisarvisen ilmestymistä ovellemme, miettikäämme osaamista vähän laajemmin.  Mistä niitä osaajia saadaan ja mitä se osaaminen loppukädessä on?

Julkisessa keskustelussa ollaan kovin huolestuneita Suomen huippu-urheilun tilasta. Mitenkään vähättelemättä mäkihypyn, trap-ammunnan tai muunkaan lajin merkitystä, näkisin mielelläni enemmän keskustelua myös siitä, minkälaista juniorityötä olisi tehtävä, että saataisiin latu auki niille, joilla on vähänkään motivaatiota ja taipumuksia kohota maamme tekoälyn tai laajemminkin teknologiainnovoinnin keulakuviksi.

Tulokset löytyvät muualta kuin PISA-optimoinnista

Uudet PISA-tutkimuksen tulokset julkaistaan joulukuun 3.päivä.  Singapore oli ykkösenä edelliskerralla 2015 kaikissa mitatuissa kategorioissa (Science, Reading, Mathematics).  Ei Suomikaan huonosti pärjännyt, vaikka mieleemme ehkä jäikin, että vuoden 2015 tulokset osoittivat laskevaa trendiä edeltäviin tuloksiin verrattuna.

Jos pohtii syitä menestykseen, huomaa että Suomelle ja Singaporelle yhteistä on oppimisen ja sivistyksen arvostus. Nämä ovat kansakunnan DNA:ssa.  Teräviä päitä ei ole varaa hukata, jotta pieni valtio vailla merkittävämpiä luonnonrikkauksia menestyy.  Myös opettajan ammatti arvostetaan korkealle molemmissa maissa. Opetusmateriaalit ovat molemmissa korkealaatuisia ja käytännönläheisiä.

Singaporessa osaamisen jatkuva mittaaminen ensimmäisiltä luokilta lähtien on ollut aina keskiössä. Jos asioita opetellaan yksisilmäisesti kokeita varten, saadaan PISA-kilpailusta mitaleita, joiden kääntöpuolelta paljastuu alentunut kyky reagoida muutokseen.

Muutoksen kiihtyessä kyky soveltaa on tärkeää. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan kovien taitojen rinnalle geneerisemmät oppimisen tavoitteet. Tämä huomattiin myös Singaporessa. ”Teach less, learn more”-ohjelma tähtää opetuksen laatuun ja oppimaan oppimiseen.

Tulevaisuuden koulutuksen suuntaviivat

OECD:n tuottama tutkimusraportti The Future of Education and Skills: Education 2030 asettaa suuntaviivoja koulutukselle vuoteen 2030. OECD:n ohjelman mukaisen 21.vuosisadan tärkeimpiä omaksuttavia asioita eivät olekaan Pohjanmaan joet tai Jaakobin poikien nimet, vaan:

• kriittinen ajattelu
• luovuus
• tutkiminen ja kyseenalaistaminen
• itseohjautuvuus, aloitekyky ja sinnikkyys
• tiedon hyödyntäminen
• systeeminen ajattelu
• kommunikointi

Kuka hippi tämän listan teki, ei ole edes hyvää kielitaitoa tai ATK-taitoja mainittu? 

Lista heijastelee sitä tosiasiaa, että vanhoja työtehtäviä katoaa ja uusia syntyy. McKinseyn arvion (raportti Jobs Lost, Jobs Gained: Workforce Transitions in a Time of Automation) mukaan maailmanlaajuisesti 75-375 miljoonan työntekijän ammatti tai työtehtävä vaihtuu vuoteen 2030 mennessä, mikä enimmillään tarkoittaa 14 % koko maailman työvoimasta.  Eikä tiedetä välttämättä edes mihin: on oltava valmiudet tehdä töitä, joilla ei ole vielä nimeä, ratkoa ongelmia, joita ei ole vielä olemassakaan teknologioilla, joita ei ole vielä keksitty.

Vahva perusta vaatii rinnalleen kyvyn muuttua

Teknologia-alalla muutosvauhti näkyy erityisesti.  5G on kohta menneen talven lumia. AI alkaa olla yhtä arkipäiväistä kuin sähkö. Kai niitä kvanttitietokoneitakin saa jo kohta Gigantista. Kiehtovaa, mutta hiukan ärsyttävää myös. Nuoret aina pärjäävät, ja meistä vanhoista ei niin väliä, mutta työuransa kahdessa keskimmäisessä kvartiiliissa olevat saattavat löytää itsensä ihmettelemästä, mihin katosi kysyntä ja touhu erikoisosaamiseni ympäriltä? Mitä minun pitäisi osata tästä muutama vuosi eteenpäin?

Eikä lyhyen tähtäimen tuska poistu: muutoksenkin keskellä johonkin teknologiaan on ankkuroiduttava ja joitakin kovia taitoja on omattava. Projektit eivät valmistu pelkällä systeemisellä ajattelulla tai kommunikoinnilla, eikä niitä voi jättää tekemättä vain sen takia, että edessä on kuitenkin teknologinen muutos, joka osoittaa käyttämämme tekemisen mallin vanhanaikaiseksi.

Tekoäly-toteutusporukoihin ei jouduta sattuman oikusta. Alalla on, ja varmasti jatkossakin hakeutuu niitä, joilla on luontaisesti analyyttinen ajattelutapa sekä viehätys ongelmien ratkaisuun dataa ja algoritmeja hyödyntäen. Siksi ei kannata olla tulevaisuudesta huolissaan, vaikka se hiukan himmeänä näyttäytyy. Pidetään vaan se perusopetuksesta lähtevä pohjatyö korkealaatuisena ja kattavana, jotta kyvyt pääsevät framille. Luodaan muutoksen myllerrykseen asiantuntijoille olosuhteet, jotka kannustavat kehittämään hippilistalla lueteltuja taitoja.  Vanhemmat kollegat, esimiehet ja johto ovat tärkeässä roolissa tässä, erottelemassa olennaisen epäolennaisesta, näkemään yksilöiden vahvuudet ja nostamaan heidät uudelle tasolle.

Vahvimmilla muutoksessa ovat ne organisaatiot, jossa jokaisen sallitaan olla Senior Trainee.