Low-code-lähettiläät: Sujuva arki uusilla hyvinvointialueilla edellyttää toimivia työkaluja

Blogisarjamme avaa näkemyksiä ja kokemuksia Digian low-code-asiantuntijoilta, joiden taustat vaihtelevat humanistista koodariin.

Pidimme 24.1.2023 tuoreiden hyvinvointialueiden päättäjille suunnatun webinaarin, jossa käsittelimme sote-sektorin arkea helpottavia, ketteriä digityökaluja. Referenssivierainamme webinaarissa olivat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palvelumuotoilija ja ICT-asiantuntija Johanna Järvelä ja ICT- ja teknologiaprojektipäällikkö Harri Halinen Kanta-Hämeestä. Molemmat puhujat jakoivat mielenkiintoiset tarinat siitä, kuinka modernit low-code- eli vähäkoodiset alustat voivat auttaa hyvinvointialueiden rutiinien ja manuaalisen tietotyön vähentämisessä. Keräsin tähän blogiin muutamat omat huomioni.

Ketteryyttä ja nopeutta tiedonkulkuun sairaalan kenttätyössä

Johanna Järvelä kertoi kokeneensa low-code-välineissä visuaalisuuden erittäin tärkeänä, kun ei-tekniset ja tekniset tekijät voivat tehokkaasti toimia koko prosessin optimoimiseksi. Esimerkkinä Johanna kuvasi uuden sairaalarakennuksen äidinmaitotilauskokonaisuutta, jota on kehitetty Microsoft Power Platformin vähäkoodisilla työkaluilla.

Aiemmassa sairaalarakennuksessa käytetty putkiposti korvattiin mobiilisovelluksella, joka rakennettiin käyttäjien kanssa yhdessä mahdollisimman yksinkertaiseksi ja käyttäjää ohjaavaksi. Sovellus vähentää virheitä tilauksissa, suoraviivaistaa tilausten tekemistä ja vastaanottamista, pitää pienten asiakkaiden henkilötiedot turvassa ja mahdollistaa toiminnan suunnittelun kertyvän datan pohjalta. Tästä toteutuksesta voit lukea lisää asiakastarinastamme.

Ammattilaisten työn ja ajankäytön optimointi

Järvelän toinen esimerkki oli tasapainolaskuri, jossa helpoilla digityökaluilla korvattiin ns. Paras-vastaanottomittausten tekeminen paperille tukkimiehen kirjanpitona ja moninkertainen tietojen siirtäminen järjestelmiin. Nyt mittaus suunnitellaan työpöytäsovellukseen, mitattavat merkitsevät työtehtävänsä tabletilla tökkäämällä, ja tulokset uivat suoraan järjestelmään, josta ne saadaan hyödynnettyä tulevien työvuorojen suunnitteluun.

Järvelä iloitsi Power Platformin visuaalisten työkalujen mahdollistavan sairaalatoiminnan asiantuntijoiden aidon osallistamisen kehitystyöhön. Mukanaolo suunnittelu- ja toteutustyössä koettiin kentällä tärkeäksi – jopa yllättäväksi. Kun toteutukset oli rakennettu yhdessä käyttäjien kanssa, ne olivat alusta asti intuitiivisia, helppokäyttöisiä ja tutunoloisia. Järvelä totesikin osuvasti, että ”käyttäjät ovat jo käyttöönottovaiheessa kiintyneet ratkaisuihin”.

Palvelupyynnöt yhdeltä näkymältä

Harri Halinen jakoi mielenkiintoisen esimerkin sairaalan päivittäisen työn sujuvoittamisesta palvelupyyntösovelluksella. Erilaiset tilaukset, pyynnöt ja ilmoitukset on siirretty sähköposteista, puhelinkeskusteluista ja erillisistä sovelluksista yhteen mobiilikäyttöliittymään. Mobiilisovelluksessa voidaan hoitaa esimerkiksi siivouspyyntöjä, tilata sairaalan sisäiset potilaskuljetukset tai antaa vikailmoitus LVI-laitteistosta tai lääkinnällisistä laitteista. Yhteen helppokäyttöiseen työkaluun tuotuna nämä toiminteet eivät enää kuormita ammattilaisia, ja aikaa jää varsinaiseen potilastyöhön. 

Ratkaisut myös nopeisiin ja yllättäviin sovellustarpeisiin

Halinen kertoi, kuinka pandemian alkaessa Kanta-Hämeessä rakennettiin sovellus sairaanhoitopiirin 2500 työntekijän koronarokotusaikojen varaamiseen ja hallinnointiin. Ideasta tuotantoon siirtymiseen kului vain kuukausi, ja Halinen kertoi asiantuntijoiden olleen jopa ”järkyttyneitä” siitä, kuinka nopeaa kehittäminen oli. Halinen totesikin low-code-ratkaisujen olevan tärkeä väline siihen, että ammattilaisten ääni saadaan kuuluviin hyvinvointialueiden toimintamalleja ja digityökaluja kehitettäessä. Koko organisaation kannalta Halinen kiteyttää muutoksen seuraavasti: ”Muutuimme pelkistä ostajista kehittäjiksi.” Lisätietoa Kanta-Hämeen muutoshankkeista ja toteutetuista sovelluksista voit lukea asiakastarinastamme.

Yhteiskehittäminen: euro on kova konsultti

Harri Halinen kuvasi webinaariesityksessään myös sitä, kuinka neljän hyvinvointialueen yhteiseen kehittämiseen haettiin teknologiaa, jonka piti olla kustannustehokasta, mahdollistaa toimittajariippumaton kehittäminen, tarjota alhaiset aloittamisen kustannukset ja pay-as-you-go-tyyppinen hinnoittelu sekä joustaa tarpeiden kasvaessa. Potilastietojärjestelmät ja tietyt sovellukset ovat ja pysyvät, mutta Halisen vision mukaan näiden ympärille tarvitaan tuotannonohjauksen kerros, joka on ketterämpi, joustavampi ja käyttäjäystävällisempi. Kun tähän speksiin sopivaa teknologiaa etsittiin, olivat lähes kaikki tarjoajat Halisen mukaan esittäneet ratkaisuksi Microsoftin julkipilveä ja Power Platformia.

”Hyvinvointialueilla on varaa moniin asioihin – varaa epäonnistuakin nopeasti – mutta ei varaa olla tekemättä mitään”, Halinen toteaa. Tästä syystä on tärkeää, että käyttäjien ääni tulee kuuluviin ja tietohallinnosta tarjotaan työkalut, joilla pystytään iteratiivisesti toteuttamaan käyttäjien toiveita. Low-code-kehittämishankkeessa pystytään pala kerrallaan todentamaan ratkaisujen toimivuutta, mikä on paitsi kustannushallinnan myös muutoksen johtamisen kannalta järkevämpää kuin järkälemäiset kehityshankkeet.

Digian palvelut hyvinvointialueen digityökalupolun kaikkiin vaiheisiin

Kerroin itse webinaarissamme, kuinka Digia on paketoinut asiakkaillemme sopivia palveluita riippumatta siitä, missä kypsyysvaiheessa organisaatio on vähäkoodisten teknologioiden hyödyntämisessä. Tarjoamme Polku-nimisen, kevyen roadmap-suunnittelun hyvinvointialueelle, joka on jo tunnistanut Power Platformin mahdollisuudet, mutta kaipaa apua hankkeiden priorisointiin. Pidemmälle ”kansalaiskehittämisessään” ehtineille tarkoitettu Power Platform Hallintamalli on kiinteähintainen lähtölaukaus hallittuun ja turvalliseen low-code-tekemiseen Microsoftin välineillä. Näiden lisäksi ratkaisurepustamme löytyy paljon muutakin.

Aivan matkan alkuvaiheessa oleville organisaatioille suosittelemme veloituksetonta Visiointi-työpajaa, jossa kartoitamme organisaation toiminnasta prosessit, joissa digitalisoinnin potentiaali on suurin. Parituntiseen työpajaan osallistuvat niin hyvinvointialueen valitsemien toimintojen kuin tietohallinnonkin edustajat, ja sen lopputuotoksena syntyy perusymmärrys low-code-työvälineiden käyttökohteista, yhteinen näkemys low-code-ratkaisujen soveltuvuudesta tunnistettujen toiminnan kipupisteiden ratkaisemiseen sekä konkreettiset, yhteisesti sovitut jatkoaskeleet.

Mikäli kiinnostuit kuulemaan tarkemmin Hämeessä saaduista tuloksista näiden ketterien työvälineiden kanssa, kuuntele webinaaritallenne klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jos toivot yhteydenottoa asiantuntijaltamme esimerkiksi Visiointi-työpajan sopimiseksi, jätäthän yhteystietosi tästä.

Digian Low-code-lähettiläät-blogisarjassa avaamme matalakoodisen eli low-code-kehittämisen mahdollisuuksia liiketoiminnan digitalisoimiseen. Blogeissa joukko eritaustaisia Digian asiantuntijoita kuvaa omia kokemuksiaan siitä, kuinka parempaa digiarkea rakennetaan low-code-työkaluilla aiempaa ketterämmin ja monenlaisten ihmisten yhteistyönä. Löydät kaikki Low-code-lähettiläiden tekstit täältä.