Tekoälyn johtaminen ratkaisee tulokset – näin onnistut muutoksessa ja mittaamisessa

Tekoälyn avulla ei voi saavuttaa konkreettisia liiketoimintahyötyjä tai aitoa kilpailuetua ilman visiota ja strategiaa. Ne taas edellyttävät systemaattista johtamista, investointeja ja ennen kaikkea kykyä mitata onnistumisia. Digian asiantuntijat kertovat, miten onnistut muutoksessa ja mittaamisessa.

Tekoälymurros etenee vauhdilla, mutta suomalainen yrityskenttä on jakautunut jyrkästi kahteen eri leiriin. Edelläkävijät ottavat rohkeita askeleita ja pyrkivät rakentamaan kilpailuetua, kun taas varovaiset organisaatiot ovat syystä tai toisesta jämähtäneet arviointi- ja valmisteluvaiheeseen.

Tämä selviää Digian keväällä 2026 toteuttamasta AI-maturiteettikyselystä, joka julkaistiin osana AI Finlandin Näin Suomi hyödyntää tekoälyä -raporttia.

”Tulos kertoo muutoksen voimakkuudesta. Tekoäly ei ole enää vain teknologinen kokeilu, vaan strateginen valinta, joka vaatii johtamista, investointeja ja ennen kaikkea kykyä mitata onnistumista”, kertoo Digian Minna Häkämies, Head of Data Insight.

Johtamisen rooli korostuu, kun muutoksen suuntaa haetaan ja sitä täytyy viedä eteenpäin. Ilman selkeitä tavoitteita ja mittaamista organisaatioilla on riski jäädä kehityksen kelkasta.

”Huolestuttavaa tässä polarisoitumisessa on, että suomalaisen yrityskentän kokonaistuottavuus heikkenee. Puolet yrityksistä yrittävät viedä muutosta eteenpäin, mutta eivät vielä saavuttaneet haluttuja tuloksia, ja osa ei edes yritä. Jotta tekoälystä saadaan hyötyjä, muutoksen johtamiseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Fokus on liian pienissä kokeiluissa ja yksittäisissä työkaluissa”, lisää Henna Ahtola, Digian liiketoiminta- ja muutoskonsultointipalveluiden johtaja.

Muutos ei onnistu ilman kirkasta visiota – fokus liiketoimintaan ja toiminnan kehittämiseen

Kyselytutkimuksen mukaan yli 85 prosenttia suomalaisten organisaatioiden johdosta on sitoutunut tekoälyn hyödyntämiseen ainakin jossain määrin. Kuitenkin vain noin kolme prosenttia kertoi, että tekoälyn visio ja toteutus ovat pitkällä tai että käytössä on kattava AI-tiekartta. 97 prosentilla yrityksistä ei siis ole visiota tai tiekarttaa AI:n hyödyntämiseen.

”Jos visiota ei ole, on selvää, että toteutus on ongelmallista. Vaikka teknologiat ja käyttötavat muuttuvat nyt nopeasti, ne eivät voi olla este vision puuttumiselle. Organisaatioissa on kyettävä kirkastamaan tekoälyn rooli toiminnan kehittämisessä”, Ahtola sanoo.

Visio toimii pohjana strategialle ja konkreettiselle AI-tiekartalle, joka voi olla dynaaminen ja kehittyvä. Tämän jälkeen tarvitaan systemaattista johtamista: prosessit, seuranta ja mittarit kuntoon.

Mittarit ovat johtamisen kompassi

Tekoälyn avulla saadaan aikaan isoja vaikutuksia vain, jos organisaatioilla on valmius uudistaa toimintatapoja ja viedä tekoäly osaksi prosesseja, tuotteita ja palveluita.

”Kehitysvauhti on ollut niin kovaa, että organisaatioissa ei ole pystytty huolehtimaan tarvittavalla tavalla tekoälystrategiasta, sen hallinnasta, omistajuudesta tai mittaamisesta. Tämä hidastaa AI:n hyödyntämistä ja liiketoimintahyötyjen realisoitumista”, Häkämies kertoo.

”Oikean suunnan varmistaminen edellyttää mittaamista, joka ulottuu pelkkiä teknologisia KPI-lukuja syvemmälle. Oikeanlaisten mittareiden avulla voidaan varmistaa, ettei AI-hankkeet jää pelkäksi hypetykseksi, vaan tuovat konkreettisia hyötyjä”, hän lisää.

Ennakoivat mittarit ohjaavat toimintaa, tulosmittarit osoittavat arvon

AI:n hyödyntämiseen kannattaa asettaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita ja niitä tukevia mittareita. Mittareiden tulee olla sekä laadullisia että määrällisiä.

”Organisaatioiden olisi hyvä luoda sekä ennakoivia mittareita (leading) että tulosmittareita (lagging). Muutoksessa ei kannata keskittyä pelkästään lyhyen tähtäimen tuottavuuden mittaamiseen”, Ahtola muistuttaa.

Ennakoivat mittarit kertovat, eteneekö tekoälyn käyttöönotto kohti tavoiteltuja vaikutuksia. Esimerkiksi käyttöaste, osaamisen taso, automatisoitujen prosessien määrä tai asiakastyytyväisyys auttavat ohjaamaan toimintaa, kun taas tulosmittarit, kuten kustannussäästöt tai tuottavuuden tai liiketoiminnan kasvu, osoittavat lopulta saavutetun liiketoiminta-arvon.

”Tekoälyn tuomat hyödyt eivät aina heti näy suoraan viivan alla, vaan ne voivat ilmetä ensin esimerkiksi prosessien tehostumisena, henkilöstön motivaation kasvuna ja uudenlaisten palveluiden syntymisenä”, Häkämies lisää.

Tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta on tärkeää, että mittaaminen motivoi koko organisaatiota.

”Kun asetetaan selkeät tavoitteet ja seurataan edistymistä läpinäkyvästi, syntyy tekemisen meininki. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, kuten sananlasku kuuluu. Tekoälyprojektien onnistumiset ja opit tulee jakaa avoimesti, jotta organisaatio voi oppia ja varovaiset yritykset uskaltavat ottaa askeleita kohti AI:n hyödyntämistä”, Häkämies muistuttaa.

”Muutos ja muutoksen johtaminen vaativat rohkeutta, selkeää strategiaa ja mittaamista. Mittarit auttavat ohjaamaan strategian toteutumista ja tunnistamaan kehityskohteet. Se joka ei mittaa, ei voi ohjata eikä onnistua”, Ahtola lisää.


Varmista tekoälyn hyödyt liiketoiminnan kehittämisessä valmiin palvelukonseptimme avulla >>

Kaipaatko apua muutoksen onnistuneen läpivientiin? Lue lisää johdon konsultoinnin palveluistamme >>